Riidellään turvallisesti rakkaudella

27.05.2018

Parisuhteen yksi suurista haasteista on oppia riitelemään turvallisesti. Kummallakin puolisolla on oma sisäinen kokemusmaailmansa siitä, miten erilaisuutta ja siihen kuuluvaa asioista eri mieltä olemista on omassa perheessä tuettu, siedetty, vältetty tai pelätty. Kun parisuhteen ongelmana on vaikeat riidat, puolisoilla on vaikeuksia sietää ja kunnioittaa toistensa erilaisuutta. Heidän mielen sisäiset kokemuksensa ovat keskenään joko kovin erilaisia tai liian samanlaisia. Kummassakin tapauksessa on kehittynyt  vääristynyt ja lukkiutunut käsitys riitelemisestä. Seuraavassa kuvaan näitä vääristyneitä tapoja...Mitä riitely on? Miten riitelyn taidot syntyvät? Voiko niitä oppia?

Pieni vauva ei tietoisesti vielä ajattele. Vauva kokee kokonaisvaltaisesti sekä hyvän olon että pahan olon tunteet. Vanhempien tehtävä on tunnistaa ja peilata vauvan kokemusmaailmaa ja tunnetiloja niin, että ne vastaavat vauvan olotilaa. Vanhempien avulla vauva oppii tunnistamaan erilaisia tunnetiloja ja myös vähitellen ajattelemaan niitä. Perheessä, jossa on lupa ilmaista kaikenlaisia tunteita, lapsi oppii tutustumaan laajaan kirjoon erilaisia tunteita. Pelkkä ilmaiseminen ei kuitenkaan anna omille tunteille merkityksiä. Kun lapsen tunteiden ilmaisua kunnioitetaan ja häntä autetaan sietämättömien tunteiden kanssa kuuntelemalla, vastaanottamalla, sanoittamalla, rauhoittamalla ja lohduttamalla, lapsi oppii tunteiden säätelyä. Säätelyn myötä hankalia tunteita voi sietää, kesyttää ja ilmaista rakentavasti. 

Perheessä, jossa vanhempien kesyttämättömät tunteet vellovat vapaina, vanhemmat t eivät kykene rauhoittamaan itseään eikä lasta. Lapsi jää yksin vanhempien riitojen hiljaiseksi todistajaksi. Pahimmillaan vanhempien riidat sisältävät fyysistä väkivaltaa. Silloin lapsi sisäistää käsityksen riitojen vaarallisuudesta ja siitä, että erimielisyys ja vihaisuus merkitsevät väkivallan läsnäoloa. 

Kesyttämättömien tunteiden ilmapiirissä kasvaneen lapsen keinot selviytyä aikuisena ristiriitatilanteissa vaihtelevat. Hän voi muistaa kipeänä kokemuksena vanhempien riidat, ja niissä oman avuttomuutensa ja keinottomuutensa. Hän voi aikuisena tehdä kaikkensa välttääksensä riitaa. Hän pakenee paikalta, vetäytyy tai vaikenee. Hän voi myös samaistua vanhempien hallitsemattomiin tunteiden purkauksiin ja käyttäytyä samalla tavalla joutuen sietämättömien tunnemyrskyjen kouriin. 


Kun vaikeat tunteet eivät varhaisissa suhteissa ole tulleet kesytetyiksi, ne jäävät sietämättömiksi. Niistä eroon pääseminen tuntuu välttämättömältä. Samaan aikaan on paine kaataa vaikeat tunteet jonkun kannateltaviksi ja kokemus siitä, että niiden kanssa on selvittävä yksin. 


Sanna Aavaluoma