Blue Jasmin

Woody Allenin vuonna 2013 ohjaama elokuva Blue Jasmin on riipaiseva tarina kahden lapsena adoptoidun naisen kipeästä sisaruudesta, aikuisuudesta, ja kamppailusta ihmissuhteiden ja elämäntapahtumien keskellä. Jasminen tarina avautuu elokuvassa takaumien myötä vähitellen. Tässä kirjoituksessa tiivistän tarinan sen kulkua ajallisesti vastaavaksi ja pohdin sen herättämiä kysymyksiä.

Jasmin ja Ginger ovat syntyneet eri vanhemmista, mutta heidät adoptoitiin samaan perheeseen. He kasvoivat sisaruksina, mutta eivät ole koskaan kokeneet vahvaa sisarusrakkautta toisiinsa. Elokuva ei kerro paljoakaan sitä, minkälaisista oloista ja minkä ikäisinä heidät adoptoitiin, eikä myöskään heidän lapsuudestaan ja nuoruudestaan tai perhesuhteistaan adoptioperheessä. Ginger kokee äidin pitäneen Jasminesta enemmän kuin hänestä, koska tällä oli äidin mukaan paremmat geenit. Jasmin itse kokee olleensa unelmalapsi ja Gingerin olleen villikko. Adoptiovanhemmat ovat jo kuolleet

Adoptoitujen lasten suru on huonosti tunnistettua. Toisin kuin tavallisesti tärkeän ihmisen menetyksessä adoptiossa lapsi ei aina tiedä kenet hän on menettänyt. Biologinen vanhempi on voinut olla kyvytön huolehtimaan lapsesta, kaltoinkohteleva tai kuollut. Adoptoitu lapsi voi kokea häpeää, syyllisyyttä, vihaa tai nöyryytystä siitä, ettei kelvannut omille vanhemmilleen vaan hänet hylättiin. (Wikstedt 2019) Vaikka adoptioperhe tarjoaisi lapselle hyvän ja turvallisen kiintymys- ja kasvuympäristön, lapsi kantaa itsessään varhaisen yhteyden katkeamisen kokemusta ja kysymyksiä omista juuristaan. Jasmine muutti nimensä, sillä hänelle annetussa nimessä Jeanette ei ollut riittävästi hohtoa. Kenties nimen vaihtaminen oli myös keino itse hylätä ja mitätöidä oma tausta.

Sisarusten aikuisuuden elämät ovat kulkeneet ulkoisesti erilaisia polkuja, eivätkä he ole juuri pitäneet yhteyttä. Molempien elämässä ja ihmissuhteissa näyttäytyvät kuitenkin itsetunnon ongelmat, riittämättömyyden, kelpaamisen ja kelpaamattomuuden kysymykset. Jasmine ei pidä siskoaan kovin fiksuna. Gingerin mukaan Jasminella on taipumus sulkea ikävät asiat mielestään. Se kertoo koetusta vaikeiden ja surullisten asioiden käsittelyyn tarvitun tuen puutteesta.

Kun Jasmine tapasi tulevan miehensä Halin, tämä oli jo eronnut ja hänellä oli edellisestä liitosta poika Danny. Halin elämäntyyli oli suurellinen, aineellisesti mistään ei ollut puutetta. Halilla oli useita eri maihin rekisteröityjä yrityksiä ja hän ansaitsi sijoituksilla. Uusperhe muutti New Yorkissa asuntoon, jonka ikkunoista avautui näkymä Central Parkiin. Kotona oli taloudenhoitaja. Käytössä oli auto ja autonkuljettaja. Jasmine lopetti antropologian opintonsa ja keskittyi seurapiirielämään. Perhe matkusteli purjehtien Välimerellä ja harrasti hyväntekeväisyyttä. Halin keräilykohteita oli vanhat Mercedekset ja Bentleyt. Jasmine luotti mieheensä kaikessa.

Sisarukset eivät olleet juurikaan tekemisissä toistensa kanssa. Jasmine ja Hal eivät "ehtineet" edes Gingerin ja Augien häihin. Kun kahden poikansa kanssa San Franciscossa vaatimattomasti elävät Ginger ja Augie voittivat lotossa 200 000 $ he matkustivat Jasminen ja Halin luo saadakseen menestyvältä Halilta talousneuvontaa. Rakennusurakoitsijana toimivalla Augiella oli unelma perustaa oman rakennusfirma, mutta hän taipui sijoittamaan omaisuutensa Halin Hawajille suunnittelemaan hotelliketjuun.

Vähitellen todellisuus alkaa paljastua. Yksi Halin liikekumppaneista vetäytyy yhteistyöstä, koska ei pidä tämän toimia laillisina. Ginger näkee Halin suutelevan Jasminen ystävää ja pohtii, tulisiko hänen kertoa asiasta sisarelleen. Jasmine ottaa huhupuheet miehensä kanssa puheeksi, mutta Hal vakuuttaa, ettei ole mitään syytä huoleen. Pian Halin useat naissuhteet kuitenkin paljastuvat ja Hal kertoo rakastuneensa nuoreen au-pairiin ja aikovansa aloittaa yhteisen elämän tämän kanssa. Kostaakseen petoksen Jasmine soittaa FBI:lle ilmiantaen miehensä talousrikokset. Hal saa tuomion, ja hän hirttäytyy vankilassa. Sisarukset perheineen menettävät omaisuutensa, suhteet Gingeriin ja Dannyyn katkeavat. Kaiken menettänyt Jasmine romahtaa ja päätyy psykiatriseen hoitoon voimakkaan ahdistuksen, kuolemanpelon ja painajaisten vuoksi.

Sairaalasta päästyään Jasmine oli edelleen epävakaassa tilassa. Hän ei pysty olemaan yksin, sillä yksin ollessa pahat ajatukset valtaavat mielen. Hän saa paniikkikohtauksia ja puhuu ääneen itsekseen. Hän matkustaa varattomana sisarensa luo San Franciscoon. Jasmine katuu opintojensa keskeyttämistä. Hän haluaa valmistua ja olla joku merkittävä, mutta opiskeluun hänellä ei ole varaa. Jasmine päätyy pienen hammaslääkäriaseman vastaanottovirkailijaksi ja alkaa opiskella atk-taitoja voidakseen suorittaa nettipohjaisen sisustussuunnittelijakurssin.

Sisarusten miessuhteet ovat eri tavoin haasteellisia. Toiseen takertuminen ja miellyttämällä hyväksynnän hakeminen on molemmille naisille tyypillistä. Erottuaan poikiensa isästä Augiesta Ginger on seurustellut impulsiivisen ja omistushaluisen Chilin kanssa. Seksisuhde Alin kanssa avaa Gingerin silmät kokemalleen huonolle kohtelulle. Suhde jää kuitenkin lyhyeksi sen paljastuttua Alin vaimolle. Ginger palaa yhteen Chilin kanssa - unohtaen suhteessa olevat ongelmat. Sisarukset haukkuvat toistensa miehiä ja elämäntapaa. Jasmine tapaa varakkaan diplomaatin, Dwightin, jonka kanssa tarjoutuu mahdollisuus uuteen alkuun. Jasmine ei kuitenkaan pysty kohtaamaan Dwightiä totuudellisesti, vaan alkaa rakentaa menneisyydestään tarinaa, jonka voisi itsekin hyväksyä. Hän kertoo saaneensa nimensä äitinsä lempikukan mukaan, olevansa menestynyt sisustussuunnittelija ja sydäninfarktiin kuolleen miehensä olleen kirurgi. Matkalla ostamaan kihlasormuksia pari kohtaa Augien. Katkeroitunut Augie lataa Jasminelle totuuksia tämän rikollisesta miehestä, vankilasta, itsemurhasta ja hylätystä pojasta. Kuulemastaan järkyttynyt Dwight vetäytyy suunnitelmista ja suhteesta. Gingerille Jasmine kertoo muuttavansa Dwightin kanssa Wieniin.

Pseudologia phantastica eli patologinen valehtelu tarkoittaa valheellisia, itsekorostusta sisältäviä tarinoita, joissa voi olla elementtejä siitä, mitä ihminen toivoisi tai millainen hän haluaisi olla. Valheiden sisältämä itsekorostus viittaa heikkoon tai olemattomaan itsearvostukseen, jota hän pyrkii valheilla kompensoimaan. Ilmiön taustalla on traumaattinen kehityshistoria, usein myös kaoottinen kotiympäristö tai lapsuuden kaltoinkohtelu. Ilmiöön liittynee myös dissosiatiivinen realiteettitajun pettäminen. (Haapasalo 2014)

Kuultuaan Augielta Dannyn nykyisestä työpaikasta Jasmine menee tapaamaan Dannyä. Danny kertoo pettyneensä isäänsä mutta vihaavansa Jasminea. Vaimonsa ansiosta huumeista irti päässyt Danny haluaa unohtaa menneisyytensä, eikä olla missään tekemisissä Jasminen kanssa. Menetettyään Dwightin ja Dannyn Jasmine lääkitsee itseään rauhoittavilla ja alkoholilla. Elokuva päättyy puistokohtaukseen, jossa Jasmine alkaa puhua tuntemattomalle naiselle poikansa tulevista häistä kuin tutulle. Jasmine ei huomaa hämmentyneen naisen paikalta poistumista vaan jatkaa puhetta – todeten lopulta kaiken olevan sekavaa.

Jasminen elämä on ollut menetysten täyteinen. Yritykset selviytyä niiden murskaavuudesta murskautumasta itse täysin ovat ymmärrettäviä, vaikka surullisesti ne ovat aiheuttaneet hänelle uusia menetyksiä. Viimeisessä artikkelissaan Fear of breakdown Donald Winnicott esittää romahdusta pelkäävän ihmisen pelkäävän romahdusta, joka on tapahtunut hänelle jo aiemmin, mutta jota hän ei ole voinut ymmärtää ja kokea. Varhaiset kauhut kytkeytyvät kuolemanpelkoon, tyhjyyteen ja todellisuudentajun menettämiseen. (Winnicott 1974, Aavaluoma 2016)

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Jasmine - Cate Blanchett

• Hal - Alec Baldwin

• Danny - Alden Ehrenreich

• Dwight - Peter Sarsgaard

• Ginger - Sally Hawkins

• Augie - Andrew Dice Clay

• Chili - Bobby Cannavale

Lähteet

1. Aavaluoma Sanna (2016) Kunnes kuolema meidät eriyttää. Muistisairaan puolison suruprosessi ja toipuminen puolison kuoleman jälkeen. Omakustanne.

2. Haapasalo Jaana (2014). Valhe, emävalhe ja pseudologia phantastica – patologinen valehtelu teeskentelyhäiriöissä. Duodecim 2014;130(22):2303-9.

3. Winnicott, D. W. (1974). Fear of breakdown. International Review of Psycho-Analysis, 1 (1-2), 103–107

4. Wikstedt Anja (2019). Vähemmän salaisuuksia ja vaikenemista, enemmän avoimuutta. Yhteiset lapsemme 4/2019. https://www.yhteisetlapsemme.fi/blog/yhteiset-lapsemme-4-2019-vahemman-salaisuuksia-ja-vaikenemista-enemman-avoimuutta/