Ei Kiitos

Samuli Valkaman vuonna 2014 ohjaama elokuva Ei kiitos perustuu Anna-Leena Härkösen saman nimiseen romaaniin. Elokuva tarkastelee seksuaalisen halun ja haluttomuuden dynamiikkaa pitkässä parisuhteessa. Helin ja Matin tarinan ymmärrettävyyden kannalta joitakin keskeisiä asioita romaanista on jätetty elokuvan ulkopuolelle. Tässä kirjoituksessa käytän lähteinä sekä elokuvaa, että kirjaa.

Matti ja Heli elävät ulkoisilta puitteiltaan tyydyttävää ja hyvää elämää. Ongelma on Helin ja Matin seksuaalisten halujen eriparisuus, Matin halujen vähäisyys ja vetäytyminen sekä Helin voimakas turhautuminen tilanteeseen. Perheen ainoa lapsi, Sissi on lähdössä kielikurssille Englantiin. Heli haluaa hyödyntää tilanteen ja varaa lemmenloman Kreikkaan. Matka ei kuitenkaan suju odotusten mukaisesti. Heli ja Matti ajautuvat matkalla muutamaan voimakkaaseen riitatilanteeseen ja päätyvät molemmat kokemaan toisensa ongelman syynä. Työväenopistossa Saksan kieltä opettava Heli tutustuu oppilaaseensa Jarnoon ja heille kehkeytyy intohimoinen seksisuhde. Kiihkeät tapaamiset Jarnon kanssa tuntuvat aluksi tyydyttäviltä ja vastaavat Helin tarpeisiin. Heli joutuu kuitenkin toteamaan oman ja Jarnon maailmojen väliset eroavuudet. Yrityksistään huolimatta Heli ei voi palata 28-vuotiaiden maailmaan. Vetävät vaatteet, nuorentava laser- kasvohoito tai yritys sopeutua Jarnon vapaaseen elämään eivät tyydytä. Heli alkaa tuntea mustasukkaisuutta, eikä suhde Jarnoon muutenkaan tunnu tyydyttävältä.

Kieltäytymisen ja aloitteellisuuden välinen tasapaino suhteessa kertoo puolisoiden välisestä lähestymisen ja vetäytymisen dynamiikasta. Jos toinen on aina aloitteellinen, ei toisen oma halu ehdi herätä. Passiivisuus voi herättää toisessa pettymystä, turhautumista, hylätyksi ja arvottomaksi itsensä tuntemista. Turhautumisten sanallinen purkautuminen vahvistaa kuitenkin torjuvassa osapuolessa häneen kohdistuvaa tyytymättömyyttä enemmän kuin toiveita ja myönteisiä asioita. Turhautunut, kritisoiva tai närkästynyt puoliso on vaikeasti lähestyttävä, hän ei herätä halua tai kutsu aloitteellisuuteen. Vähäisestä aloitteellisuudesta kritisoidulla kynnys uskaltautumiseen kasvaa ja tyytymättömyyden kierre suhteessa syvenee. Molemmat suojautuvat omalta kivultaan, torjuttu hylätyksi tulemiselta ja torjuja riittämättömyydeltä. Puolisot muuttuvat toistensa mielissä "vonkaajaksi" ja "pihtaajaksi". Elokuvassa Ei kiitos tämä ongelmien kasvava kierre Helin ja Matin suhteessa oli myös nähtävissä.

Psykoseksuaaliterapiassa parin kanssa yhdessä löydetään ongelmalle altistavat, ongelman laukaisseet ja sitä ylläpitävät tekijät. Näin hahmottuu kolmen tason työskentelytarpeet sekä puolisoiden ja parin menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset. Työskentely altistavien tekijöiden maailmassa auttaa puolisoita ymmärtämään itsensä ja toistensa ylisukupolvisten siirtymien teemoja sekä tiedostamattomia vuorovaikutus- ja kiintymyshaavoja, aiemmissa parisuhteissa koettuja asioita, sekä yhteisen parisuhteensa vaiheita. Puolustautumistavat, reaktiot ja pyrkimykset tulevat ymmärrettäviksi. Ongelman laukaisevien tekijöiden hahmottaminen mahdollistaa yhdessä kohtaamatta jääneiden tapahtumien ja prosessien työstämisen ja vapautumisen piiloon jääneistä peloista, pettymyksistä, loukatuksi tulemisen tai yksin jäämisen kokemuksista sekä suhteessa yhdessä koettujen menetysten suremisen. Ongelmaa ylläpitävien tekijöiden tunnistaminen luo pohjan konkreettisille tässä hetkessä olevien vuorovaikutuksellisten ongelmien työstämiselle ja uuden yhteyden rakentumista mahdollistavien asioiden vahvistamiselle. Altistavien, laukaisevien ja ylläpitävien tekijöiden tunnistamisen myötä suhteessa nyt koettu ongelma lakkaa olemasta toisen syytä. Pari voi oivaltaa miten koettu ongelma palvelee kumpaakin osapuolta.

Ongelmalle altistavat tekijät liittyvät puolisoiden kasvuhistoriaan ja varhaisissa suhteissa mahdollistuneeseen ja koettuun erillisyyden ja läheisyyden tasapainoon, puolisoiden sisäistettyyn mielikuvaan parisuhteesta sekä aiempiin kokemuksiin läheisistä suhteista. Objektisuhdeteoreetikko David Scharff (2014) on todennut seksin olevan silta sisäisten objektisuhteiden ja tämän hetken reaalisuhteiden välillä. Hoivaavan vanhemman ja vauvan välillä syntynyt psykofyysinen kumppanuus siihen liittyvine kokemuksineen ja tunteineen aktivoituu aikuisessa intiimissä suhteessa. Sisäistetty vanhempi, jona puoliso koetaan, voi olla hylkäävä, tunkeutuva, pakottava, lempeä, leikkivä tai hellä.

Matilla ja Helillä ei kummallakaan ei ole hyvää sisäistä paria. Matin sisäistetyssä parisuhteessa on etäinen, kylmä ja ankara isä ja alistettu äiti. Matti ei koskaan uskaltanut vastustaa isäänsä. Helin isällä oli äidin lisäksi muita naissuhteita. Isä lähti jo ennen Helin syntymää, eikä Heli koskaan saanut tuntea isäänsä. Heli kertoo syntyneensä uudenvuoden aattona ja pitkään ajatelleensa ilotulitusten tapahtuvan hänen syntymäpäivänsä kunniaksi. Kun totuus selvisi, häneltä meni synttärien juhlinnasta maku. Heli sai sisarpuolen, josta huolehti paljon lapsena. Toisesta huolehtiminen on hänelle tuttua, mutta myös kivuliasta. Helin perheessä menetysten tunnistaminen ja yhdessä sureminen ei ole mahdollistunut. Helin kertoessa äidille vaikeuksistaan avioliitossa äiti toteaa: "Miehiä tulee ja menee. Joku heistä on lopulta viimeinen".

Matin ja Helin suhde kehittyi turvalliseksi. Matti pysyi Helin toivomana "muuttumattomana mötikkänä" luoden turvallisuutta ja jatkuvuutta. Parisuhteeseen sitoutuneena Heli antoi Matille toivoa ja rakkautta. Turvallisuuden ja toisen muuttuessa itsestään selvyydeksi ne alkavat puuduttaa. On voitava kokea toisen ilmaisemaa halua ja halutuksi tulemista. Halu edellyttää erillisyyttä. Halu ilman erillisyyttä on vain sulautumista toisen kanssa. Kasvaakseen ihmisenä kummankin tulee voida luoda suhde niihin puoliin itsessään, joita on pelännyt. Heli käsittelee vapauden ja sitoutumisen välistä jännitettä, oman itsensä löytämistä, haluttuna olemisen kaipuuta sekä oman isän uskottomuutta suhteessaan Jarnoon. Suhteessa Mattiin toteutuu turhautuminen, pettyminen ja suru siitä, ettei saa sitä mitä haluaa. Matille Heli edustaa ankaraa ja vaativaa isää, jota ei ole voinut vastustaa. Matti etsii omaa tilaansa, kuulluksi tulemista, ja yhteyden kokemusta nettisuhteessaan Heleneen. Helille pettymyksen tuottaminen ja Helin vaatimusten vastustaminen tuottaa syvää tyydytystä, vihdoinkin hänellä on lupa vastustaa. Samalla hän tuottaa Helille samankaltaisen pettymyksen kuin Helin mielessä poissaoleva ja hänestä kiinnostumaton isä on tuottanut. Heli ja Matti tarvitsevat tätä kipua tuottavaa puolta toisistaan voidakseen itse tulla kokonaisemmiksi ja ilmaista niitä tunteita, joita ei suhteessa vanhempiin voineet ilmaista.

Matin ja Helin teini-ikäinen tytär on aikuistumassa ja heräämässä omaan seksuaalisuuteensa. Lasten aikuistuminen herättää usein vanhemmissa tiedostamattoman ahdistuksen omasta ikääntymisestä ja kysymykset siitä, mitä elämällä on vielä itselle tarjottavana. Vieläkö minä olen jonkun silmissä haluttava? Vieläkö onnistun herättämään seksuaalista mielenkiintoa? Voi myös olla, että kodissa, jossa nuoren seksuaalinen energia alkaa kukoistaa, toisen tai molempien vanhempien tulee piilottaa omaa seksuaalista haluaan, sillä nuoren energia virittää, ja se on pelottava ajatus. Insesti-tabu tiedostamattomassa sammuttaa vanhempien seksuaalista halua.

Omista toiveista ja tarpeista puhuminen on parille vaikeaa. Matti menee lukkoon tai puolustautuu aggressiivisesti. Helin ajatukset ovat fiksoituneet yhdyntöihin. Kun Matti kieltäytyy, Heli loukkaantuu ja kääntää selkänsä. Yhteys Mattiin katkeaa. Elokuvan ainoassa Helin ja Matin välisessä rakastelukohtauksessa Matti näyttää laukeavan nopeasti. Nopea siemensyöksy voi olla reaktiota seksin herättämään ahdistukseen tai sen herättämä häpeä ja riittämättömyyden tunne voi olla syy Matin haluttomuuteen. Lauettuaan Matti sanoo "Kiitos" ja käpertyy omaan maailmaansa jättäen Helin yksin vailla tyydytystä - tai sen kysymistä toivoisiko Heli häneltä jotakin.

Vaikeuksistaan huolimatta Heli ja Matti rakastavat toisiaan, ja voivat myös sanoa sen toisilleen ääneen. Kumpikaan ei halua suhteen päättymistä. Yhdyntäseksin vähyydestä huolimatta heillä on läheisyyttä, fyysistä kosketusta, hellyyttä ja intiimejäkin hetkiä. Heli ja Matti arvostavat toisiaan vanhempina. Sissin viesti Lontoosta saa heidät tunnistamaan ylpeyden tyttärestään, jonka ovat yhdessä luoneet. Paripsykoterapian aloittaminen kertoo yhteisestä halusta tehdä työtä suhteen elpymiseksi. Kirjan lopussa Heli toteaa: "Tajuan äkkiä, ettei minun ole pakko rakastaa häntä. Tulen melkein hilpeäksi. Mihin kaikkeen se antaakaan mahdollisuuden -vaikka siihen että rakastan häntä."

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Anu Sinisalo - Heli
• Ville Virtanen - Matti
• Rosa Salomaa - Sissi
• Kai Vaine - Jarno

Lähteet

1. Aavaluoma Sanna (2020) Matkalaukkuja makuuhuoneessa. Teoksessa Aavaluoma S: Elämä SuhteelliSeksi. Kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta. Suhteessa Oy.
2. Aavaluoma Sanna (2022). Seksuaalisen halun ja haluttomuuden psykodynamiikka. Suhteessa Elävät Kuvat 5;13-15
3. Härkönen Anna - Leena (2008) Ei kiitos. Kustannusosakeyhtiö Otava.
4. Scharff David (2014) Hoe development structures sexual relationships. Teoksessa Scharff & Sharff (toim.) Psychoanalytic couple therapy. Foundations and practice. Karnac.