Häät ennen hautajaisia

12.03.2023


Kari Ketosen vuonna 2022 ohjaama elokuva Häät ennen hautajaisia on kertomus elämän arvaamattomuudesta ja arvokkuudesta. Vaikka kuolema on elokuvan keskeinen teema, päättymistä keskeisemmäksi nousevat luottamus hyvään, muutoksen mahdollisuuteen ja elämän merkityksellisyyteen.

Pekka ja Anneli Lempinen elävät parisuhteessaan murrosvaihetta. Anneli on edelleen työelämässä. Pekka loukkaantui vakavasti työssään palomiehenä, kun palava talon romahti kesken sammutustyön. Pekan fyysiset vammat paranivat, mutta hän masentui vakavasti ja joutui jäämään sairauseläkkeelle. Kuolemaa käsittelevän kirjallisuuden ympäröimänä hän suunnittelee työhuoneesaan omaa hautakiveään. Anneli yrittää pitää kiinni omista ystävistään ja elämänilosta. Pekalla ja Annelilla on aikuinen tytär Joanna.

Lempisen pienessä perheessä on lämpimät suhteet, vaikka Pekan masennus koettelee kaikkia. Kun äiti kertoo isän eniten surevan tyttärensä yksinäisyyttä ja suvun päättymistä Joanna päättää keinolla millä hyvänsä löytää miesystävän ja auttaa siten isäänsä toipumaan masennuksesta. Työssään hääsuunnittelijana Joanna tapaa hääjuhlassa morsiamen veljen, Saken, joka ihastuu Joannaan. Sakella on omat motiivinsa lähestyä Joannaa, hän on nimittäin saanut psykoterapeutiltaan tehtävän keskustella tuntemattoman henkilön kanssa.

Hautausurakoitsijana perheyrityksen johdossa toimiva Sakke on tunnekylmän isän nöyryyttämällä kasvattama poika, joka ei ole saanut tilaa itsenäistyä. 43-vuotias Sakke on estynyt ja sosiaalisissa tilanteissa jäykkä. Hän ei ole koskaan seurustellut, ja asuu edelleen isänsä kanssa. Pelolla kasvatettujen lasten sisäinen todellisuus on turvaton. Heille vapaus, nauttiminen, ilo tai huolettomuus on mahdotonta, sillä mieli on valppaana vastaanottamaan rangaistuksia, jotka saattavat tulla milloin tahansa. Erilaisten traumaattisten tapahtumien seurauksena voi syntyä pelkotiloja, jotka hallitsevat ihmistä, vaikka varsinaista pelättävää ei olisikaan. Kun ihminen joutuu selviytymään tilanteesta, josta hän todellisuudessa ei selviä, hänen kielletty pelkonsa voi linkittyä asiaan tai ilmiöön, joka oli läsnä pelon aiheuttajan kanssa samaan aikaan. Traagiset perhesuhteet jättävät syyllisyyden tunteen siitä, ettei voinut auttaa toisia. Silloin itselläkään ei ole lupaa nauttia elämästä. Perustunteena koettu pelko jättää ihmiseen varjona jatkuvan valppauden tunnistaa vaaroja. (Aavaluoma 2019).

Varhaisin sisäinen onnen kieltäjä on kokemus siitä, ettei ole syntynyt haluttuna tai tuottanut iloa hoitaville aikuisille. Vaille lohdutusta ja kannustusta jääminen epäonnistumisten hetkillä jättää keskeiseksi muistikuvaksi kipeän yksinäisyyden ja häpeän. On ymmärrettävää, että kynnys uuteen yritykseen on korkea, kun ydinuskomus on se, ettei onnellisuus ole itseä varten. (Aavaluoma 2019). Epäonnistumisen pelko ja Isän henkinen julmuus ovat estäneet Sakkea yrittämästä. Saken miespuolinen psykoterapeutti on onneksi empaattinen samaistumiskohde, joka rohkaisee Sakkea jatkamaan tutustumista Joannaan. Torjumiseen varautunut Sakke ilahtuu, kun Joanna suostuu hänen lounaskutsuunsa. Heidän keskustelunsa on jäykkää ja hämmentävää, mutta samalla vilpitöntä ja rehellistä. Joanna viehättyy Saken seurasta. Sakke ehdottaa tapaamisten jatkamista ja Joanna suostuu sillä ehdolla, että Sakke tulee hänen vanhempiensa luo vierailulle.

Parisuhteen kannalta on merkittävää, miten kumppanit tulevat vastaanotetuiksi toistensa vanhempien taholta. Saken vierailusta Joannan vanhempien luona tulee menestys, sillä Joannan isällä on paljon puhuttavaa hautausurakoitsijan kanssa. Vastavierailu Saken kotiin ja Taavi-isän kohtaaminen puolestaan on hyytävä. Isä arvelee Joannan haluavan hyötyä Saken omaisuudesta ja toteaa, että Sakke ymmärtäisi sen, jos olisi täydellä järjellä varustettu. Sakke voimaantuu Joannan häntä puolustavasta kommentista, kykenee nousemaan isäänsä vastaan ja toteaa muuttavansa pois isänsä luota.

Joanna on kärsinyt pitkäaikaisesta nuhasta ja käynyt lukuisissa tutkimuksissa saamatta apua vaivoihinsa. Vasta nenästä otettu koepala paljastaa Joannan sairastavan harvinaista sarkoomaa, jonka ennuste on huono. Joanna kertoo tilanteesta parhaalle ystävälleen Ellille sanoen haluavansa pitää kaiken mahdollisimman normaalina mahdollisimman pitkään. Joanna aloittaa sytostaattihoidot mutta päättää kieltäytyä muista hoidoista, salata tilanteensa läheisiltään, elää ja mennä naimisiin Saken kanssa ennen kolemaansa. Joanna ajattelee kaikkien hyötyvän hänen päätöksestään. Ilman tietoa lähestyvästä kuolemasta vanhemmat saisivat olla vuoden onnellisia. Sakke ja vanhemmat saisivat tukea toisiltaan hänen kuolemansa jälkeen, eikä Sakke enää olisi ikisinkku vaan kiinnostava nuori leski. Sakke tuskailee psykoterapiassaan heikkoja keskustelutaitojaan. Terapeutin todetessa tekojen puhuvan puolestaan Sakke rohkaistuu ja perinteitä noudattaen pyytää Joannan vanhemmilta tyttären kättä. Vaikka sekä Sakke että Johanna onnistuvat piilotavoitteissaan, vastavuoroinen ihastuminen on havaittavaa ja parin intiimisuhde syvenee.

Joannan syövän todetaan levinneen. Joanna kieltäytyy hoidoista ja alkaa aktiivisesti järjestää mahdollisimman pikaisia häitä. Elli luulee läheisten tietävän tilanteesta ja vahingossa ottaa sen puheeksi Joannan vanhempien kanssa, joille selviää, ettei Sakkekaan ole tilanteen tasalla. Joanna päätyy katkaisemaan suhteen Sakkeen ja on syvästi pahoillaan. Seurantakäynnillä lääkärinsä vastaanotolla Joanna saa yllätyksekseen kuulla olevansa raskaana. Hän huomaa kaipaavansa Sakkea ja lähtee tapaamaan tätä. Sakke kosii Joannaa toistamiseen. Rakastuneen ja vapautuneen parin häitä juhlitaan Joannan raskauden ollessa jo pitkällä. Hääjuhlassa Joanna kiittää kaikkia vieraita saapumisesta ja esittää samalla kutsun kaikille vauvan ristiäisiin ja omiin hautajaisiinsa.

Brittiläinen psykoanalyytikko D.W. Winnicott kirjoitti viimeiseksi jääneessä artikkelissaan romahtamisen pelosta (Fear of Breakdown). Hän esittää ihmisen pelkäävän eniten sellaista, joka on jo tapahtunut, mutta jota ei ole voitu tunnetasolla turvallisesti kokea. Vauvalle yhteys on yhtä kuin elossa- ja olemassaolon kokemus. Hetket, joissa yhteys katkeaa ovat vauvalle sietämättömiä. Kuolemanpelko kantaa siis kaikuja varhaisesta jäsentymättömästä olotilasta, joka vastaa putoamisen tai hajoamisen kokemusta. Sakke kertoi psykoterapiassaan jonkin muuttuneen rakasteltuaan Joannan kanssa ja vertaa sitä kokemukseen lapsuuden sairaalassaolosta. Saken isä oli heittänyt 6-vuotiaan uimataidottoman poikansa veteen ja Sakke oli hukkua. Luottamus ja turva isään oli katkennut ja kuolemanpelko lamaannutti lapsen vuosikymmeniksi. Joannan avulla Sakke sai kokemuksia turvallisesta rohkeudesta. Yhteinen avantouintiyritys muistutti liikaa lapsuuden kauhua, mutta intiimi sukellus tuotti yhteisen heittäytymisen elämän ja nautinnon virran vietäväksi.

Paripsykoanalyyttisen teorian mukaan ihminen löytää kumppanikseen sen, jonka kanssa voi ratkaista jotakin oman sisäisen kasvunsa kannalta tärkeää. Saken maailmassa hyväksyntä eläviltä on ollut saavuttamatonta. Elämäntyö kuolleiden kanssa sen sijaan on mahdollistanut arvostavan kohtelun jokaiselle asiakkaalle ilman itse arvostelluksi tuloa. Joannan tehtävä on ollut tuottaa iloa ainoana lapsena vanhemmilleen ja hääsuunnittelijana tuntemattomille. Joanna totesi Sakelle työssään tyydyttävimmäksi nähdä ihmiset onnellisina edes hetken. Häät käynnistävät jotakin uutta ja toiveikasta. Hautajaiset tekevät päättymisen ja luopumisen todelliseksi. Hyväksyessään elämän ja kuoleman samanaikaisuuden ja elämän rajallisuuden Sakke ja Joanna löysivät mahdollisuuden kokea onnellisuutta olematta liikaa menneisyyden määrittelemiä tai antamatta tulevan päättymisen lamaannuttaa elossa olon kokemusta tässä ja nyt. Joanna toteutti elämäntehtäväänsä loppuun asti. Hän antautui kuolemalle lahjoittaen Sakelle uudenlaisen kokemuksen perheestä ja elämän heidän yhteisen lapsensa isänä. Vanhemmilleen hän antoi surusta huolimatta yhteisen tehtävän ja ilon isovanhempina.

Häät ennen hautajaisia käsittelee vaikeita asioita lempeällä huumorilla ja aiheeseen sopivalla vakavuudella sortumatta kliseisiin tai toivottomuudessa rypemiseen. Elokuvassa on humoristisia elementtejä ilman mauttomuuksia, ylilyöntejä, alleviivausta tai karikatyyrejä. Kaikki tarinan ihmissuhdeammattilaiset pappi, lääkäri ja psykoterapeutti ottavat puheeksi kipeitä kysymyksiä asiallisella, rakentavalla, myötätuntoisella ja kunnioittavalla ammatillisuudella kuten heidän esikuviensa todellisessa elämässäkin kuuluu tehdä.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

  • Pekka Lempinen – Risto Tuorila
  • Anneli Lempinen – Kaija Pakarinen
  • Joanna Lempinen – Iina Kuustonen
  • Sakke Kumpula - Antti Luusuaniemi
  • Taavi Kumpula – Jukka Puotila
  • Elli – Pihla Penttinen
  • Psykoterapeutti – Teijo Eloranta

Lähteet

  1. Aavaluoma Sanna (2019). Elämän puolella. Teoksessa Aavaluoma S. Kirjoituksia SUHTEESSA olosta. Suhteessa Oy.
  2. Winnicott D.W (1974) Fear of breakdown. International Review of Psycho-Analysis 1, 103-107.