Hetkessä

29.10.2023


Ira Sachsin elokuva Hetkessä vuodelta 2023 on kertomus halusta, intohimosta, impulsiivisuudesta ja suhteen rajoista. Elokuvan alkuperäisnimi Passages ja sen suomennos Hetkessä kuvaavat molemmat hyvin sen tunnelmaa – hetkessä elämistä, nautintohakuisuutta, suhdemuotojen ja tapahtumien epäselvyyttä niin tarinan päähenkilöille kuin katsojallekin.

Aviopari Tomas ja Martin ovat molemmat luovia ihmisiä. Tomas on elokuvaohjaaja, Martin työskentelee taiteen parissa. Heidän suhteensa vaikuttaa vakiintuneelta. Elokuvan ensimmäinen kohtaus, jossa Tomas ohjaajana haluaa saada näyttelijän kävelemään juuri haluamallaan tavalla, paljastaa hänen ehdottomuutensa. Elokuvaohjaajan työssä yhdistelmä päämäärätietoisuutta ja ehdottomuutta tuottaa halutun tuloksen, mutta todellisissa ihmissuhteissa siitä seuraa ongelmia.

Elokuvansa valmistujaiskaronkassa Tomas loukkaantuu Martinille, joka ei halua tanssia hänen kanssaan, vaan haluaa lähteä juhlista aikaisin kotiin. Kaunis Agathe tarttuu tanssiinkutsuun. Juhlien päätyttyä Tomas lähtee jatkoille Agathen luo ja viettää tämän kanssa kiihkeän yön. Seuraavana aamuna kotiin palatessaan Tomas kertoo Martinille tapahtuneesta ja tunteneensa Agathen kanssa jotakin, mitä ei ole tuntenut pitkään aikaan. Martin toteaa näin käyvän aina, kun Tomas saa elokuvansa valmiiksi.

Vakiintunut suhde on Tomasille liian turvallinen. Hän toivoo suhteeseensa Martinin kanssa enemmän riskejä. Martinille onnellisuus syntyy turvallisuudesta. Hän toteaa riskiksi toiseen rakastumisen. Tomas ja Agathe jatkavat tapailua, jonka Tomas aluksi salaa ja kieltää Martinilta. Martin kuitenkin tietää miehensä valehtelevan. Martinin pelko toteutuu. Tomasin ja Agathen seksisuhde syvenee myös rakkaussuhteeksi. Pian Tomas on jo muuttanut Agathen luo – ilmeisesti siitä selkeästi sopimatta, sillä Agathe hämmentyy Tomasin mukanaan tuomasta tavaroiden määrästä ja kysyy kuinka kauan tämä aikoo viipyä. Tomas on hullaantunut Agathesta, mutta kaipaa myös seksiä Martinin kanssa.

Martin aloittaa suhteen kirjailija Amadin kanssa ja ilmaisee halunsa erota Tomasista. Hakiessaan tavaroitaan Tomas löytää vähäpukeisen Amadin Martinin luota, entisestä kodistaan. Tomas järkyttyy ja itkee lohduttomasti, sillä hän ei halua menettää Martinia. Kun Martin ja Tomas tapaavat keskustellakseen yhteisen mökin myynnistä, Tomas kertoo kaipaavansa Martinia. Yhdessä vietetyn yön päätteeksi Martin saa kuulla Agathen olevan raskaana. Tomas ehdottaa perheen perustamista kolmistaan. Martinin kanssa vietetyn yön vuoksi Tomas myöhästyy perhelounaalta Agathen ja tämän vanhempien kanssa. Hän järkyttää Agathen vanhemmat olemuksellaan ja tiedolla avioliitosta miehen kanssa. Vaikka Tomas yrittää vakuuttaa kantavansa vastuun lapsestaan, ensikohtaamista sävyttävät Agathen vanhempien Tomasiin kohdistuvat asenteet ja epäluottamus.

Artikkelissaan "When the couple is not enough or when the couple is too much, exploring the meaning and management of open relationships" Damian McCann pohtii avoimia suhteita psykoanalyyttisen parisuhdeteorian valossa. Hän viittaa Marvin Glasserin Core comlex -käsitteeseen, jolla kuvataan jokaisen ihmisen vaikeutta selviytyä autonomian ja tarvitsevuuden välisessä ristiriidassa. Liian intensiivinen läheisyys toisen kanssa herättää pelon oman itsen kadottamisesta sekä tarpeen etääntyä ja ottaa tilaa. Erillisyyden kasvaessa ahdistus ja pelko yksin jäämisestä lisääntyvät ja herättävät tarpeen ja halun läheisyyteen. Tomasille erillisyys on vaikeaa, ajoin sietämätöntä. Hän kaipaa intensiivistä, lähes toiseen sulautuvaa yhteyttä ja vastustaa toisen erillisyyden ja autonomian toteutumista.

Martin katkaisee suhteensa Amadiin tietämättä kuitenkaan onko Agathe halukas perheeseen kahden miehen kanssa. Amad varoittelee Martinia, hän ei usko kolmikon tulevaisuuteen. Martin, Tomas ja Agathe viettävät viikonlopun miesten yhteisellä mökillä ennen sen myyntiä. Yön hiljaisuudessa Agathe nukkuu yksin ja kuulee makuuhuoneensa seinän läpi miesten välistä intohimoista seksiä. Hän ymmärtää olevansa ulkopuolinen heidän suhteestaan.

Tomas ja Martin ovat lähdössä Venetsiaan. Ennen lähtöä Martin haluaa tavata Agathen. Hän on varautunut tilanteeseen hankkimalla vauvalle lahjan. Nähdessään vauvan nutun Agathe kertoo Martinille keskeyttäneensä raskauden. Tiedosta järkyttyneenä Martin peruuttaa viime hetkessä matkalle lähdön ja ilmoittaa, ettei enää halua olla missään tekemisissä Tomasin kanssa. Ahdistunut Tomas menee Agathen työpaikalle kouluun ja anoo, siinä epäonnistuen, Agathea lähtemään kanssaan matkalle. Agathen torjumana Tomas kamppailee murtumisen ja aggression ristiaallokossa.

Kysymys Tomasin toiminnasta ja ratkaisuista herättää monia kysymyksiä, joita voidaan pohtia avoimen suhteen, monisuhteisuuden, biseksuaalisuuden, parisuhteen dynamiikan ja mielen rakentumisen näkökulmista. Martinin ja Tomasin suhteessa ulkopuolisia suhteita ei koeta välttämättä uhkana, mutta miesten käsitykset ja määritelmät suhteensa rajoista ovat erilaiset. Tomas haluaisi ylläpitää suhdetta sekä Martiniin ja Agatheen, mutta ei hyväksy Martinin suhdetta Amadiin. Molemmille toisen rakastuminen kolmanteen oli pelottavaa. Yritys ratkaista ristiriita kolmannen avulla oli molemmille ajatuksena mahdollinen, Agathe kolmantena ei kuitenkaan ollut siihen valmis. Tomasin kaipuu intensiivisiin totaalisiin suhteisiin, vaikeus nähdä asioita toisen näkökulmasta sekä vaikeus pitää toista mielessään tämän poissa ollessa herättävät huolen hänen voinnistaan ilman suhdetta. Toisen tarvitseminen oman olemassaolon ylläpitäjänä kertoo kyvyttömyyttä olla ja rauhoittua itsekseen.

Teoksessaan The Ego and the Id (1923) Sigmund Freud esitteli strukturaalisen mallin, jonka mukaan mieli rakentuu kolmesta osasta, Idistä, Egosta ja Superegosta. Id on mielen osa, joka sisältää primitiivisiä viettejä, impulsseja, haluja, toiveiden ja pelkojen yhdistelmiä ja fantasioita. Id toimii mielihyväperiaatteen mukaan tuottaen primaariprosessiajattelua, tavoitellen välitöntä tyydytystä. Ego on termi niille mielen funktioille, jotka pyrkivät sopeutumaan elämän vaatimuksiin ja etsimään sosiaalisesti hyväksyttyjä keinoja käsitellä idin haluja. Se toimii realiteettiperiaatteen mukaan ja tuottaa sekundaariprosessiajattelua. Superego on itsen se osa, joka valvoo toimintaa. Sitä sanotaan myös omatunnoksi, joka kannustaa ihmistä tekemään parhaansa ja kritisoi silloin kun hän ei yllä tavoitteisiinsa. (McWilliams 2011) Tomasilla ja Martinilla on osittain erilaiset periaatteet ja myös erilaiset tavat kohdata tarpeitaan. Tomas elää hetkessä – ajattelematta sitä mitä sisäisiin ja ruumiillisiin yllykkeisiin vastaamisesta seuraa. Hän myös tekee suuria ratkaisuja nopeasti. Muutto Agathen luo, päätös Martinin puolesta perustaa perhe tapahtuvat sellaisessa aikataulussa, ettei Martin tai elokuvan katsoja ole pysyä niissä mukana.

Psykologisen hedonismin mukaan ihmisen kaikki haluaminen kohdistuu vain ja ainoastaan mielihyvään. Halulla on aina kohteensa. Ihminen haluaa nimenomaan tiettyä asiaa, joka on halun kohde eli objekti (Airaksinen 2017). Sopanen ja Ulvinen (2014) pohtivat ja tulkitsevat hedonistin maineen saaneen Oscar Wilden kommenttia "Pleasure is the only thing one shoud live for, nothing ages like happiness" kysyen: Ovatko onni ja nautinto toistensa vastakohtia? Onko nautinto onnen osanen vai siitä irrallinen mielihyvän lähde? Intensiivisten lyhyiden nautintojen lisäksi ihminen voi saada nautintoa tasaisesta hyvästä arjesta. Onko ihmisen mahdollistakaan olla muuta kuin mielihyvään pyrkivä – homo hedonisticus?


Sanna Aavaluoma

Rooleissa

  • Tomas Franz Rogowski

  • Martin Ben Whishaw

  • Agathe Adèle Exarchopoulos

  • Amad Erwan Kepoa Falé

Lähteet

  1. Airaksinen Timo (2017). Hedonismin ilo ja kurjuus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2017;133(23):2262-5 https://www.duodecimlehti.fi/duo14029

  2. McCann Damian (2017). "When the couple is not enough or when the couple is too much, exploring the meaning and management of open relationships". Couple and Family Psychoanalysis 7(1) 45-58

  3. Sopanen Matleena & Ulvinen Anna (2014). Homo hedonisticus? Tiedelehti Hybris 2/2014. https://hybrislehti.net/pkirjoitus-4 

  4. McWilliams Nancy (2011). Psychoanalytic diagnosis. Understanding personality structure in the clinical process. The Quilford Press.