Ihmisen osa

Juha Lehtolan vuonna 2018 ohjaama elokuva Ihmisen osa on kuvaus perheestä, jossa kenelläkään ei ole mahdollisuutta olla oma itsensä. Se on elokuva häpeästä, häpeämättömyydestä ja hävyttömyydestä ja samalla puheenvuoro perheyhteyden, tarvitsevuuden ja armollisuuden puolesta.

Maalla asuva ikääntynyt pariskunta Salme ja Paavo Malmikunnas on vieraantunut aikuisista lapsistaan Pekasta, Helenasta ja Maijasta. He yrittävät pitää yhteyttä lapsiinsa, jotka jättävät vastaamatta puheluihin tai valehtelevat olevansa hankalassa tilanteessa, jossa puhuminen on mahdotonta. Elämänsä kulusta ja tapahtumista lapset ovat kertoneet vanhemmilleen vain sellaisen puolen, jonka uskovat vanhempien haluavan kuulla. Sisarukset Pekka, Helena ja Maija asuvat kaikki Helsingissä, mutta he eivät pidä yhteyttä myöskään keskenään. Kun Salmen ja Paavon koira kuolee, he päättävät matkustaa Helsinkiin lastensa luo. Vierailun myötä salaisuudet paljastuvat mutta myös uudenlaiset yhteydet mahdollistuvat.

Vanhin perheen lapsista, perheen ainoa poika Pekka, on vanhempiensa tulevaisuuden toivo ja turva. Pekan opinnot London Business Schoolissa kustannettiin uskoen opintojen johtavan menestykseen elämässä. Vanhemmat ovat ylpeitä kuullessaan Pekan kertomuksia firmansa kansainvälisestä menestyksestä ja laajenemisesta Kiinaan. Todellisuudessa firma on tehnyt konkurssin. Pekka asuu jo osin puretussa toimistorakennuksessa kieltäen todellisuuden itseltäänkin. Rahaton Pekka tekee mitä tahansa elantonsa eteen. Hän ujuttautuu kuokkavieraaksi hautajaisiin, piilottaa ravintola-annoksiin muttereita ja toteaa tuohtuneena, ettei sellaisesta ateriasta voi maksaa. Hän huijaa seurakuntalaiselta rahaa väittämällä olevansa kiristyksen uhri. Rahattomana ja kodittomana Pekka laulaa kauppakeskusaukiolla "...hänelle se kertokaa, kun itse en mä voi..." ja päätyy maksusta tanssimaan alastomana rikkaalle leskelle. Kappalevalinta raottaa ovea Pekan kokemaan kivuliaaseen maailmaan.

Helena on menestynyt urallaan, mutta epäonnistunut rakkaudessa. Hän tuli raskaaksi satunnaisen seksisuhteen seurauksena. Nuoruusikäisen tyttären yksinhuoltajana uran ja läsnä olevan vanhemman tai elämästä nauttivan naisen rooleja on vaikea yhdistää. Sini on Helenalle tärkeä, mutta suhde tyttären kanssa ei ole läheinen. Parisuhteelle ei Helenan elämässä ole tilaa. Helenalla on työpaineita joutuessaan irtisanomaan pitkäaikainen työntekijän. Helena on kuitenkin tottunut selviytymään haastavissa tilanteissa ja ehdottaa veljelleen yhteistyötä vanhempien vierailusta selviytymiseen. Sinin joutuminen onnettomuuteen herättää Helenan syyllisyyden vähäisestä keskittymisestään Siniin. Hän pyrkii korjaamaan kadotettua aikaa lapsensa kanssa, joka sairaalavuoteeltaan toteaa: "Äiti, älä leiki äitiä".

Äitinsä työkeskeisyyden myötä Sinistä on tullut itsekseen pärjäävä esiteini. Isän puuttuminen ei ole jäänyt Sinin elämän ainoaksi puutteeksi. Yhteydet sukulaisiinkin ovat hauraat. Sini ei tunne kummisetäänsä Pekkaa, vaan luulee tätä äitinsä työkaveriksi. Sini näkee kuitenkin todellisuuden ennen muita ja kysyy kiusallisia kysymyksiä. Miksi Pekka sitoo kenkänsä narulla? Eikö Pekalla ole rahaa? Eikö toimitusjohtajat hae apua? Sini kaipaa yhteyttä perheenjäsenten välille ja pukee sanoiksi perheen ongelman - puhumattomuuden. Musikaalinen Sini etsii korvaavia kanavia tunteiden ilmaisulle. Hän haluaa vaihtaa instrumenttinsa viulun selloon, sillä Sinin mukaan sellon ääni on lähinnä ihmisen ääntä.

Perheen kuopus Maija ei ole maisterin tutkinnosta huolimatta työllistynyt toivomallaan tavalla. Hän tekee useaa työtä samanaikaisesti. Maija on salannut vanhemmiltaan todellisen identiteettinsä ja rakkautensa toiseen naiseen. Bika on muuttunut puheissa Mikaksi. Naisten suhde kriisiytyy tilanteen paljastuttua. Bika rakentaa siltoja perhesuhteiden kuilujen yli ja suhde parisuhde Maijan kanssa vahvistuu.

Salme ja Paavo ovat pariskunta, joka kuvaa suomalaista asenteiden kahtia jakautumista. Paavon yritys avoimuuteen kariutuu hänen vanhoilliseen käsitykseensä lesboudesta sairautena. Salme puolestaan toteaa ilahtuneena "Ai ootteko te rakastavaisia!" Salme ei ole katkeroitunut elämän yllättävistä käänteistä, vaan iloitsee tyttärensä "Yhdenyönhannun" lahjoittamasta lapsenlapsesta. Erilaisuudestaan huolimatta Salme ja Paavo sietävät toistensa erilaisuutta ja kykenevät myös nauttimaan elämästä yhdessä. Turhautuminen lastensa elämän kaoottisuuteen saa Paavon puolustamaan perinteistä perhettä kysymällä lapsiltaan "Jos perheeseen ei voi luottaa, niin kehen? Minkälaisia monstereita teistä on tullut?

Vanhempien lapsiinsa kohdistamat odotukset herättävät lapsissa onnistumisen paineen ja pelon ei-hyväksytyksi tulemisesta. Malmikunnaksen perheen lapsia yhdistää syvä häpeä ja kokemus omasta epäonnistumisesta vanhempien silmissä. Kun häpeää ei voi näyttää tai paljastaa, se muuttuu häpeämättömyydeksi ja lopulta hävyttömyydeksi. Ulkoisen kulissin ja sisäisen illuusion ylläpitäminen tulee ensisijaiseksi päämääräksi, jonka kustannuksella muu menettää merkityksensä. Mitä pidemmälle todellisuuden salaaminen jatkuu, sen vaikeampaa sen kertominen on.

Häikäilemättömyyden ja illuusioiden ylläpitäminen todentuu sisaruksille Vuoden Puhuja -palkinnon saaneen Kimmo Hienlahden kautta. Kimmon tunnuslause "Mikään ei ole sitä, miltä näyttää" paljastaa myös sisarusten todellisuuden. Kimmo luennoi mielikuvista ja sanojen voimasta kieltäen samalla syyllisyytensä onnettomuuteen, jossa ajoi ylinopeutta suojatietä ylittävän Sinin päälle. Malmikunnaksen perhe yhdistää voimansa Sinin kuntoutumisen tukemiseksi. Pekan kantama yhteinen häpeäraivo purkautuu hänen väkivaltaisessa hyökkäyksessään Kimmoa kohtaan.

Elokuvan saama vastaanotto on ollut itselleni hämmentävä. Elokuvateatterissa nauru raikui ja sosiaalisessa mediassa näkyvät kommentit korostavat elokuvaa komediana, jossa Pekka Malmivaaran aamusuihku rakennustyömaan vesiletkusta ja alastontanssi nähdään makeiden naurujen kirvoittajana. Eniten naurua herättäneet kohtaukset ovat perin surullisia, sillä niissä päähenkilö tulee nöyryytetyksi samalla kun hän yrittää säilyttää jonkinlaista hallintaa omaan elämäänsä. Kenties alastomalle asunnottomalle ja itseään myyvälle miehelle nauraminen kertoo samaistumisesta niin kivuliaaseen yksinäisyyteen ja häpeään, ettei siitä selviä kuin nauramalla. Eläytymällä Pekan yksinäisyyteen, yksinpärjäämisen pakkoon ja torjutuksi tulemisen pelkoon herää häntä kohtaan myötätunto ja syvä suru. Näiden eheyttävien tunteiden myötä tulee mahdollisuus kohdata toinen ihminen ja naurun sijaan sanoa hänelle: Pekka. Ihmisen osa on kohdata elämässä monenlaisia vaikeuksia. Niistä voi selviytyä puhumalla, jakamalla, toideen tukeutumalla ja säilyttämällä luottamus ihmisen hyvään.

Ihmisen osa avaa näkymän kärsimyksen ja kivun mahdollisuudesta suuntautua kohti uutta kasvua. Haavoittuneisuutta ja sanoitettua kipua ilmaisevat kolme hahmoa, Sini, Kimmo ja leskirouva. Siniltä katkeavat onnettomuudessa kädet ja jalat, mutta Sini ei menetä kykyään ottaa asioita puheeksi. Kimmo menettää pahoinpitelyssä puhekykynsä. Vammautumisen myötä Kimmon mongertava puhe on kuin paljastettu totuus hänen luennoillaan julistamasta sananhelinästä. Puhumisen kyvyn menetys pakottaakin Kimmon pysähtymään sisäiseen todellisuuteensa. Kun Sini ja Kimmo, kaksi vakavasti vaurioitunutta kohtaavat, tulevat anteeksipyyntö ja anteeksianto mahdolliseksi. Yksinäinen leski sanoo olevansa niin köyhä, ettei voi olla rikas omaisuudestaan huolimatta. Hänen kaipuunsa toisen ihmisen läheisyyteen on niin suuri, että hän on valmis maksamaan läsnäolosta. Taloudellisessa ahdingossa oleva Pekka tanssii maksusta alastomana leskirouvalle. Pekka saa rahaa, leskirouva saa ihmisen seuraa, mutta kumpikaan heistä ei saa arvostusta ja kunnioitusta. Rahalla saa kaikkea paitsi todellisessa arjessa kannattelevan ihmissuhteen. Salme ja Paavo rikkovat ennakko-odotuksia ja osoittautuvat iästään huolimatta luoviksi ja rohkeiksi päätöksessään muuttaa maalta kaupunkiin. He luopuvat tutusta, turvallisesta kotitalostaan ja kotiseudustaan, joka samalla teki heidät yksinäisiksi. Päätöksellään he päästävät irti illuusiosta, että vain vanha, tuttu ja turvallinen olisi ainoa onnen lähde elämässä. Salmen ja Pekan ratkaisu luo toivoa uudenlaiselle perheyhteyden rakentumiselle.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa:

• Leena Uotila - Salme Malmikunnas
• Asko Sarkola - Paavo Malmikunnas
• Hannu-Pekka Björkman - Pekka Malmikunnas
• Ria Kataja - Helena Malmikunnas
• Della McCloud - Sini
• Armi Toivanen - Maija Malmikunnas
• Nicole Stiles - Bika
• Kari Hietalahti - Kimmo Hienlahti