Kuuntele kolmannella korvalla!

Meillä kaikilla on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Se edellyttää sitä, että keskustelukumppanimme keskittyy oikeasti siihen, mitä sanomme ja on halukas kuulemaan kertomaamme asiaa tai tarinaa sekä siihen liittyviä tunnelatauksia - provosoitumatta niistä itse. Useimmissa parisuhderiidoissa puolisot kokevat, ettei toinen kuule tai ymmärrä, tai että toinen tulkitsee kuulemaansa niin, että sen merkitys muuttuu toiseksi. Silloin on vaarana, että kumppanimme kokee puhuvansa kuuroille korville. 

Brittiläinen psykoanalyytikko Ronald Britton on luonut käsitteen triangular space - kolmiotila. Se viittaa vähitellen lapsessa kehittyvään sisäiseen mielen tilaan, jossa voi tarkastella itseään ja suhteitaan sekä olla itse tarkastelun kohteena. Tämä kolmas positio avaa mahdollisuuden ulkopuolelle jäämisen ja ulkopuolelle jättämisen ja niihin liittyvien ulkopuolisuuden tunteiden sietämiselle. Aikuisena se auttaa myös toisen sanoman kuulemisen niin kuin hän sanomassaan viestii, ilman että se osuu meissä itsessämme oleviin pelkoihin tai erityismerkityksiin.

Usein parisuhteen ristiriitatilanteissa toisen sanomia asioita kuullaan siten, kuin ne halutaan kuulla. Sanojen takaa etsitään piilomerkityksiä, vihjeitä tai joskus ajatellaan, että toinen sanoo mukavia asioita vain ilkeilläkseen, ei hän kuitenkaan oikeasti tarkoita sitä. Toisen sanomaa kuullaan puheena omalle sisäiselle maailmalle, ei hänen puheenaan itsestään. Tällaisessa kokemusmaailmassa ollaan pelkojen, uskomusten ja epäluottamuksen vallassa. Toisen sanomisiin asioiden sijoittaminen ei palvele suhteen hyvää tai toisen ymmärtämistä, vaan tulkinnoilla haetaan vahvistusta omille epäilyille tai katkeruuden tunteille. 

Kuuleminen, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat keskeistä kaikissa läheisissä suhteissa. Psykoterapeutin työssä ne muodostavat keskeisen välineen työn tekemiseen. Kolmannella korvalla kuunteleminen merkitsee sitä, että asetumme kuuntelemaan ihmisen kerronnan ei tietoista tasoa. Mistä hän puhuu kun hän puhuu siitä mistä hän puhuu? Kolmannella korvalla voi kuunnella muutakin kuin sanoja. Puhuessaan ja kertoessaan ihminen kuiskuttelee kolmanteen korvaamme äänensävyllään, äänenpainollaan, sanavalinnoillaan, puheen rytmillään, hengityksen ja puheen harmonialla, hengästymisellä tai äänen katoamisella. Voimmeko oppia käyttämään tätä taitoa myös parisuhteessamme?

Kolmannella korvalla kuunteleminen edellyttää vilpitöntä myötätuntoa toista kohtaan ja halua ymmärtää häntä. Se mahdollistaa sellaisen kuulemista, jota toinen ei pukenut sanoiksi, mutta kuitenkin ilmaisi. Se edellyttää kuuntelijalta kykyä asettua mielessään tarkastelemaan sitä mitä kuulee sen sijaan, että reagoisi kuulemaansa vahvoilla tunteilla tai toiminnalla. Kun oman mielen sisällä on liikkumatilaa niin, että kykenee ajattelemaan itseään osana systeemiä, jota kuuntelee, on turvassa tunnekuohujen valtaan joutumiselta. Tarkastelevan mielen tavoittaminen ei merkitse itsen etäännyttämistä tilanteesta. Päinvastoin. Oman mielen liikkeiden kuuntelu ja tunnistaminen mahdollistavat toisen puheeseen liittymisen. Keskustelusta syntyy todellista ajatusten vaihtoa, toiselle jonkin antamista ja itselle saamista.   

Sanna Aavaluoma