Linjoilla

Vastaanottomme eteisen seinällä oleva taatani vanha puhelin herättää sisään tulijoissa monenlaisia reaktioita. Varttuneimmissa se herättää muistoja ensimmäisen puhelimen kotiin tai kylään saapumisesta. Nuoremmille se on antiikkia, mutta huomio saattaa kiinnittyä valmistajaan, joka on sama kuin omalla modernilla älypuhelimella. Ajassa kestäminen ja kehittyminen on siis mahdollista! Yhteys puhuttelee jokaista psykoterapiavastaanotolle tulevaa. Jollakin tavalla yhteys on häiriintynyt tai katkennut. Hyvin voiva suhde tarvitsee monenlaisia toimivia yhteyksiä. Parin välinen tilanne on sitä ahdistavampi, mitä useampia katkoksia suhteen yhteyksissä on. Molemmilla puolisoilla tulisi olla yhteys itseensä, omiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa, tarpeisiinsa, toiveisiinsa ja unelmiinsa. Ilman näitä yhteyksiä ei voi olla yhteydessä toiseen tavalla, joka tuottaa molemmille tyydytystä. Lisäksi hyvinvointi parin välillä edellyttää riittävää tunneyhteyttä, keskusteluyhteyttä, fyysistä läheisyyttä ja seksuaalista yhteyttä. Parisuhde on kuin vanhan ajan keskusneiti, joka paitsi huolehtii oikeiden piuhojen yhdistämisestä, myös kuuntelee parin välillä tapahtuvaa kommunikointia. Kun sentraalisantra nukahtaa tai sairastuu, linjat tukkeutuvat eikä yhteyttä toiseen synny. Paripsykoterapeutti voi toimia sijaisena tässä tehtävässä. Moderni teknologia kehittyy kohti yhä nopeampia ja tehokkaampia verkkoja. Parisuhteen 5G ovat viisi seuraavaa yhteyden lajia:

Yhteys itseen

Sisäisen yhteyden rakentumiseen tarvitaan toisia ihmisiä. Vauvan aivoissa hermoverkkojen yhteyttä rakentavat kokemukset varhaisessa vuorovaikutuksessa. Rakennusmiehinä ja naisina syntyvissä kiintymyssuhteissa toimivat vanhemmat ja merkittävät läheiset ihmiset. Mikäli tässä rakennustyössä tapahtuu virheitä ja puutteita, yhteyden saaminen itseen on vaikeaa ja myöhemmin elämässä tarvitaan linjojen uudelleenrakentamista. Pelkkä uusi teknologia tai tieto sen saatavuudesta ei kuitenkaan silloin riitä. Jos linjat ovat toimimattomat, tehokkaan verkon nopeus herättää liiallista ahdistusta. Jokaisella vauvalla on ominaislaatunsa sen suhteen, kuinka paljon hän tarvitsee rohkaisua ja rauhoittelua, myös myöhemmin elämänsä ihmissuhteissa. Ymmärrys omaa erityistä sisäistä rakennetta kohtaan syntyy rauhallisessa yhteydessä ja vastavuoroisuudessa. Omassa erityisyydessä ymmärretyksi tuleminen sisäistyy kyvyksi ilmaista itseä toiselle ja ottaa vastaan toisen ilmaisuja itsestään.

Jos varhaiset yhteydet ovat olleet puutteellisia, yhteyden ja kuuluvuuden säilyvyys aikuisuuden suhteissa vaikeutuu. Kaikilla meillä on ollut menneisyydessä, on nykyisyydessä ja tulee olemaan tulevaisuudessakin kokemuksia katkenneesta tai huonosti toimivasta yhteydestä, jossa tarpeemme on tullut ohitetuksi tai emme ole tulleet kuulluksi. Oleellista on se, mitä tapahtuu yhteyden katkeamisen jälkeen. Yhteyden korjaantumisen hetket ja kokemukset ovat syvällä tavalla meitä lohduttavia ja korjaavia.

Emotionaalinen yhteys toiseen

Perusta tunteiden säätelyyn syntyy varhaisissa sisällytetyksi tulemisen kokemuksissa, joissa vauva vähitellen sisäistää luottamuksen siihen, että vaikeat ja sietämättömältä tuntuvat tunteet eivät vahingoita hoitavaa aikuista, vaan tämä kykenee vastaanottamaan nämä tunteet ja lisäksi rauhoittamaan vauvan. Emotionaalinen yhteys merkitsee toisen kokemista luotettavana ja turvallisena. Turvallinen toinen merkitsee suhdetta, joka kannattelee myös epävarmuuden, ahdistuksen, ja aggression tunnelmia ja tunteita. Turvallinen suhde auttaa kanavoimaan vihan tunteet energiaksi, jossa ei satuteta tai tuhota toista ja suhdetta. Kun tuhoavat yllykkeet tulevat kesytetyiksi, niitä voi kokea turvallisesti ja niistä voi puhua ilman liiallista pelkoa. Turvallisuus mahdollistaa myös haavoittuvuuden kokemisen, jakamisen ja vastaanottamisen. Erilaiset omat ja toisen tunteet alkavat saada nimiä ja sanoja. Niitä voidaan tunnistaa ja kestää itsessä ja toisessa.

Keskusteluyhteys

Hyvä keskusteluyhteys sisältää vastavuoroista kuuntelua, kertomista, myönteistä uteliaisuutta, kyselemistä, vastaamista, yhdessä pohtimista, itselle vieraiden ajatusten sietämistä ja niistä kiinnostumista. Itselle tärkeiden, arkojen, häpeää ja syyllisyyttä sisältävien ajatusten ja kokemusten kuten omien toiveiden, unelmien ja ehdotusten toiselle kertominen mahdollistuvat vasta kun niihin itsessään on kosketuksissa ja toisen kanssa on turvallinen tunnetason yhteys. Yhteyden kadotessa herää epävarmuus, pelko ja tarve suojautua. Parisuhteen kriisissä, kun turvallinen yhteys toiseen on katkennut, ahdistusta herättävistä asioista puhuminen rauhallisesti tuleekin vaikeaksi tai mahdottomaksi. Kokemus kuulluksi tulemisesta ja itseen virittäytyneestä toisesta voi aikuisuudessa toteutua ystävän kanssa, rakkaussuhteessa, tai psykoterapeutin kanssa. Uusien rakenteiden syntyessä voi tulla mahdolliseksi korjata myös aiemmin rikkoutuneita. Psykoterapia voi auttaa myös ylläpitämään yhteyksiä niin, etteivät ne pääse kokonaan tuhoutumaan.

Fyysinen yhteys

Kokemuksemme fyysisestä yhteydestä voivat olla monenlaisia. Varhaiset implisiittiseen muistiin tallentuneet hoivakokemukset voivat olla lämmön, hellyyden ja hyvänolon täyttämiä. Niiden puuttuessa läheisyys toisen kanssa ei tunnu luontevalta ja hyvältä. Fyysisten rajojen loukkaukset hämärryttävät omia rajoja ja voivat muuttaa kokemukset läheisyydestä pelottaviksi tai vastenmielisiksi. Tarvitsemme ja koemme monenlaista fyysistä yhteyttä toistemme kanssa. Koskettamisen lisäksi fyysisyyteen perustuvat läsnäolo, katse, kuuntelu ja puhuminen. Toisen asemaan asettautuminen, myötäeläminen, perustuu peilisoluihin, joiden avulla voimme tunnistaa toisen kokemusmaailmaa. Seksuaalisuus on fyysisyyttä mutta kaikki fyysisyys ei ole seksuaalista. Aikuissuhteissa on tärkeää säilyttää ymmärrys toisen ihmisen fyysisen läsnäolon merkityksestä ilman sen automaattista erotisoitumista. Yksin elävälle fyysisen kontaktin ja hellyyden puute on kipeä asia. Myös parisuhteessa elävät voivat kokea syvää yksinäisyyttä ja läheisyyden puutetta suhteessaan.

Seksuaalinen yhteys

Seksuaalisuudessa kietoutuvat yhteen sisäinen kosketus omiin ajatuksiin, tunteisiin ja tarpeisiin, kyky nähdä toisen erilliset ajatukset, tunteet ja tarpeet, luottamuksellinen vastavuoroinen tunne- ja keskusteluyhteys kumppanin kanssa, yhteys omaan ruumiillisuuteen, sekä kyky nauttia seksuaalisuudesta yksin ja toisen kanssa. Yhteys ihmisten välillä voi tapahtua tai olla tapahtumatta monella eri tasolla- ja ne voidaan kokea yhdistyneinä tai toisistaan erillisinä. Se, mitä seksuaalisuudesta ajattelemme tai mitä siltä odotamme, määrittyy näiden yhteyden muotojen välisestä suhteesta kokemusmaailmassamme. Seksistä voidaan kaivata pelkästään fysiologista tyydytystä tai syvää emotionaalisen yhteyden ja fyysisen nautinnon yhdistymistä. Kokemus sielunkumppanuudesta voi sisältää voimakkaan sulautumisen kokemuksen myös ilman fyysistä kontaktia. Ihminen voi käyttää seksuaalisuutta monenlaisten tarpeiden tyydyttämiseen ja monenlaiset asiat voivat seksualisoitua. Seksi voi olla kanava fysiologiselle tarpeelle ja fyysiselle nautinnolle tai perimmäisille elossa olemisen ja pysymisen kysymyksille. Kun mielen sisäinen ristiriita seksualisoituu, sitä pyritään ratkaisemaan seksuaalisen toiminnan avulla. Kun emotionaalinen ja ruumiillinen yhteys ovat irti toisistaan, seksistä tulee fysiologinen tapahtuma ilman tunnekokemusta. Hellyyden ja kosketuksen yhdistyminen ja säilyminen osana parisuhteen arkea ylläpitää parin välistä seksuaalista virittyneisyyttä ja turvaa sen tyydyttävyyttä riippumatta siitä, minkälaisia muotoja seksi heidän välillään sisältää.

Koronapandemia koettelee maailmanlaajuisesti kaikkia yhteyksiä. Suomen julistaminen poikkeustilaan sulki maan rajat sekä koulujen, kulttuurilaitosten ja psykoterapiavastaanottojen konkreettiset ovet. Vaikka annetut määräykset estävät monenlaisten yhteyksien toteutumista, niiden päämääränä on elämän suojeleminen, ei yhteyksien tuhoaminen. Meidän kaikkien yhteinen tehtävä on nyt huolehtia siitä, että mielensisäiset yhteydet säilyvät ja löydämme turvaa ja lohtua toinen toisistamme - vaikka etäyhteydellä. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Kuunnellaan musiikkia. Katsellaan elokuvia. Huolehditaan kotona olevista lapsista. Pelataan ja leikitään yhdessä. Ollaan kiitollisia nykytekniikasta, jolla saamme kuva- ja ääniyhteyden kauempana asuviin sukulaisiin, ystäviin ja psykoterapeuttiin. Annetaan lisääntyneen vapautuvan ajan rakentaa hyvää yhteyttä itseemme ja puolisoomme ja läheisiimme. Pysytään linjoilla!  

Sanna Aavaluoma