Lusikoilla annettua

Jokainen ihminen tarvitsee toista ihmistä selviytyäkseen tässä elämässä. Se, miten määrittelemme tarvitsevuutta ja toisilta saamaamme sen sijaan vaihtelee voimakkaasti. Jotkut kokevat, etteivät tarvitse toisten apua ja tukea. Toiset kokevat, etteivät pärjää missään asiassa itsekseen. Kun emme saa toiselta sitä mitä sillä hetkellä tarvitsisimme, olemme tyytymättömiä häneen, emme pohdi itseämme. Silloin näemme toisen puutteellisena ja riittämättömänä, emme itseämme. Tyytymättömyyden hetkinä syttyy monen ajatuksissa tilanteen omasta mielestä selvittävä lause: "Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla saanut". Mitä ihmettä tämä oikeasti tarkoittaa? Miksi vaadimme saada kauhalla? Mitä on kauhalla saaminen? Mitä on kauhalla antaminen? Olisko lusikka joskus kauhaa parempi?

Pienen vauvan vähitellen syntyvä kyky tunnistaa omia tarpeitaan, ilmaista itseään ja pyytää itselleen kehittyy vauvan kannalta riiittävän tyydyttävästi hänen hätäänsä vastaamisesta ja niistä seuraavista tyydytyksen kokemuksista. Kun vauvan saama hoiva, rakkaus ja ravinto tulevat sopivan ajan kuluessa tarpeen syntymisestä ja ilmaisemisesta, vauva oppii luottamaan siihen, että hänen tarpeensa tyydytetään tässä maailmassa, ja hänellä on oikeus ja lupa pyytää. Jos hänen tarpeensa tyydytetään ennen kuin hän on ehtinyt niitä ilmaista, hän ei opi tunnistamaan niitä. Hän jää riippuvaiseksi toisista. Hyvä on silloin aina hänen ulkopuolellaan ja toiset määrittelevät milloin sitä on saatavilla. Jos kaikki tapahtuu pyytämättä, ei myöskään opi pyytämään. Jos tarpeita ei tyydytetä riittävästi vaikka miten voimalla hätänsä ilmaisisi, vauva oppii luopumaan hyvän toiveesta ja pyytämisestä. Joskus vauvan tyydytys on kiinni pienestä maitotilkasta. Liian suuri vauhdilla hotkaistu maitomäärä sen sijaan voi tulla pulautetuksi ulos. Liian suuret kerta-annokset herättävät tukalan täyden tunteen, liian pieni määrä jättää puutteen kokemuksen.  

Kokemus ravituksi tulemisesta sisältää tietenkin ravinnon lisäksi rakkauden, kannatelun ja kaikkinaisen huolenpidon. Ruumiin ja mielen ravinto kietoutuvat yhteen. Joskus ne myös sekoittuvat keskenään. Toiset osaavat rakastaa parhaiten tekemällä hyvää ruokaa. Rakastumisen tilassa sen sijaan saattaa unohtaa ruuan ja näläntunteen. Milloin kauhalla saaminen on merkki hyvästä runsaudesta? Milloin se on merkki siitä että  yritetään antaa enemmän kuin on mahdollista vastaanottaa? Mitä jos se merkitseekin sitä, että kauhaa yritetään työntää lusikan kokoiseen suuhun? Olisiko siis parempi, että pieniä lusikallisia olisi paljon? Silloin lusikallisen sisällön voisi pureskella rauhassa, sen maut voisi tunnistaa rauhassa ja niistä voisi nauttia, Oleellista tietenkin on se, ettei joudu elämään pelossa pienen lusikallisen olevan ainoa luvassa oleva, jolloin jää nälkäiseksi.

Elämässä yleisestikin tunnutaan usein olevan liikkeellä kauha-odotuksella. Halutaan kaikki. Halutaan paljon. Halutaan yhä enemmän ja nopeammin. Halutaan kaikki valmiina. Onko meillä pelko siitä, että hyvä loppuu? Myös parisuhteeseen kohdistuu suuria odotuksia. Vaadimme puolisoltamme ja itseltämme kauhallisia silloinkin kun itseasiassa lusikallinen riittäisi. Tyytymättömyys syntyy kun emme voi iloita tai nauttia toisen lusikalla tarjoamasta.

Lusikka voi olla kauhaa käytännöllisempi myös siksi, että tarvitsemme toisiltamme eri tilanteissa erilaisia asioita. Jos lempeä suukko tarjotaan samalla lusikalla kuin kipakka huomautus siitä, että olemme loukanneet puolisoamme, voi käydä niin, että suukko maistuu kipakalta ja oikeutettu kiukustuminen tarjoillaan hymyn kera. Samalla kauhalla tarjottuna ne saattavat sekoittua keskenään kokonaan, Silloin viestintämme on ristiriitaista ja epäselvää. 

Kuvan lusikkakokoelma sijaitsee Lontoossa pikkuruisessa kahvilassa. Lusikoita tämän kirjoituksen valossa tarkastellen ne voi huomata yksilölliseksi, jokainen niistä kantaa tiettyä vaakunaa. Minkälaisilla laatuvaakunoilla sinun parisuhteesi lusikkahyllyn lusikat on varustettu? Tarkastele puolisosi kanssa yhteistä valikoimaanne. Keskustelkaa siitä, onko kokoelmanne tällä hetkellä molempien mielestä hyvä? Löytyykö sieltä lämpöä, lempeä, kannustusta, huolehtimista, rajoittamista, osoittamista, kunnioitusta, läheisyyttä, rakentavaa palautetta, rohkaisua, kiinnostusta? Puuttuuko sieltä jotakin? Osaatteko molemmat käyttää kaikkia lusikoita? Suhteen lusikkahyllystä kannatta pitää yhdessä hyvää huolta. Silloin voi välillä levähtää lusikassa eikä tarvitse pelätä, että lusikat menisivät jakoon. 

Sanna Aavaluoma