Mieleen tatuoitu: Rakkaus

Olemme viettäneet yhdenvertaisuuden edistämiseen pyrkivää rasismin ja syrjinnän vastaista viikkoa. Rasismi on henkilön tai ihmisryhmän syrjintää, joka perustuu hänen ominaisuuksiinsa, kuten rotuun, etnisyyteen, alkuperään ja kulttuuriin. Ihminen voi kokea myös sukupuoleen tai ikään liittyvää syrjintää. Syrjintä on perusteetonta yksilön saattamista eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin. Leimautumisella voidaan viitata linnunpojan kuoriutumisen jälkeiseen liikkuvaan kohteeseen leimautumiseen, geenin aktivoitumiseen tai ihmisen leimaamiseen hänen erityispiirteensä tai sairautensa vuoksi. 

Oikeusministeriön käynnistämässä Syrjinnästä vapaa alue- kampanjassa organisaatioita kutsutaan julistautumaan syrjinnästä vapaaksi vyöhykkeeksi. Kampanjan merkki organisaation tiloissa ja kotisivuilla kertoo, että siellä toivotetaan kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Myös Suhteessa Oy on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi. 

Suhtaudumme kaikkeen elämässä sen kautta mitä itse olemme tai emme ole sekä suhteessa siihen, mitä erilaisuus meissä herättää. Herättääkö se uteliaisuutta ja kiinnostusta vai hämmennystä, kiusaantumista, tuskastumista ja kauhistumista? Kiusaaminen, eristäminen, syrjintä ja rasismi syntyvät kun mielemme ja tajuntamme kohtaa erilaisuutta, jota emme voi tai halua ymmärtää ja kohdata. Vieraan kannettavaksi on myös "helppo" siirtää tai sijoittaa asioita, joita ei haluaisi nähdä itsessään. 

Erilaisuuden tunnustaminen ja hyväksyminen edellyttää kykyä luopua omista uskomuksista ja toisiin kohdistuvista olettamuksista.  Se edellyttää myös kykyä peilata omia ajatuksia ja olemisen tapaa toisen ajatuksiin ja olemisen tapaan sekä halua oppia jotakin uutta. Ennen kaikkea se edellyttää toisen ihmisen erilaisuuden hyväksymistä ja sille olemassaolon oikeuden antamiselle yhtä vahvasti kuin itselle. 

Terveydenhuollon piirissä häpeäleimaa, stigmaa kantavat monet sairastuneet. Mielenterveysongelmien tai neurologisten sairauksien kanssa elämäänsä elävät joutuvat epäasiallisesti kohdelluksi niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin kanssaihmisten taholta. Sairastuminen aiheuttaa aina kolhun ihmisen itsekokemukseen ja herättää jonkin asteista häpeää. Kun ihminen sisäistää itseensä kohdistuvan syrjinnän, hänen itsetuntonsa romahtaa ja hän voi alkaa kokea itsevihaa. Hän alkaa vähitellen vetäytyä sosiaalisista kontakteista ja eristäytyy yksinäisyyteen.  

Tatuoinnilla ihminen saa ihoonsa pysyvän leiman - sellaisen, jonka itse valitsee ja jonka haluaa nähdä itsessään. Ei siis ole ihme, että tatuoinneissa on usein itselle merkittävän ihmisen nimi, voimalause tai itseä vahvistava symboli. Olen nähnyt myös F-diagnoosin tatuoituna ihmiseen näkyvälle paikalle. Tämä henkilö oli onnistunut hyväksymään sairauden osaksi elämäänsä ja muuntamaan aiemmin kantamansa stigman tatuoinniksi, josta oli ylpeä. Myös elämänaikaiset kokemuksemme jättävät meihin sisäisiä jälkiä, joita voidaan ajatella mielen tatuointeina. Ne tulevat näkyviin usein käyttäytymisemme kautta.  

Miettiessäsi oman elämäsi aikaisia suhteessa olon kokemuksia, minkälaisia tatuointeja niissä on sydämeesi, sieluusi ja mieleesi piirtynyt? Jos näkisit ne kuvina, minkälaisia ne olisivat ja missä ne Sinussa sijaitsisivat? Rakentaisivatko ne yhteyttä sinun. läheistesi ja kohtaamiesi ihmisten välille? Suojelisivatko ne rajuudellaan sinua siten, etteivät toiset uskaltaisi lähestyä sinua? Vai herättäisivätkö ne näkijöissään halun lohduttaa ja auttaa sinua? Lohdullista elämässä on se, että mielen tatuointeja - toisin kuin iholla olevia- voi vaihtaa. Uudet kuvat tallentuvat vanhojen päälle. Jokaisena päivänä voimme vahvistaa olemassaolevia tai synnyttää uusia kokemusjälkiä itseemme ja läheisiimme. Kokemukset rakastetuksi tulemisesta ja rakastamisesta suojelevat meitä syrjinnältä ja rasismilta. Kuinka vahvasti sinun sydämeesi, sieluusi ja mieleesi on tatuoituna Rakkaus?

Sanna Aavaluoma