Mielensäpahoittajan rakkaustarina

Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma kuvitteellinen hahmo, omista periaatteistaan ja perinteistään tiukasti kiinni pitävä, kahden aikuisen pojan isä ja kuollutta vaimoaan kaipaava sysisuomalainen mies, jonka juron kuoren alla on suuri ja lämmin sydän. Kymmenestä Mielensäpahoittaja -romaanista on tehty neljä elokuvaa. Ensimmäisen elokuvan Mielensäpahoittaja ohjasi Dome Karukoski vuonna 2014. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja elokuvan ohjasi Tiina Lymi vuonna 2018. Kaksi viimeisintä, Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä (2022) ja Mielensäpahoittajan rakkaustarina (2024) on ohjajannut Mika Kaurismäki. Uusin elokuvista tarkastelee uskallusta rakastua iäkkäänä sekä kysymyksiä vanhempien ja lasten välisestä dynamiikasta vanhemman löytäessä uuden rakkauden.

Vanhemman ikääntyminen, sairaus ja kuolema saa aikuiset lapset havahtumaan elämän rajallisuuteen, siihen asti elämässään olleen psyykkisen ja mielen sisäisen turvan katoamiseen sekä omaan vääjäämättömään astumiseen kohti vastuunkantajan roolia perheessä. Pelko toisenkin vanhemman menettämisestä voi saada mittasuhteet, jotka eivät vastaa todellisuutta. Mielensäpahoittajan aikuiset pojat, Hessu ja Pekka, ovat huolissaan vanhenevasta, yksin asuvasta isästään. He ovat järjestäneet isälle vanhainkotipaikan ja menevät yhdessä tutustumiskäynnille. Pieni huone, hartaushetket ja haitarinsoitto eivät houkuttele miestä, joka on tottunut tekemään asiat omalla tavallaan. Hän livahtaa "wc-reissulta" omille teilleen, luonnonkauniiseen oman emännän kanssa yhteiseen lempipaikkaan. Pojat ovat tulleet hulluiksi, tilittää Mielensäpahoittaja sisäisessä maailmassa yhä elävälle vaimolleen. Poikien on suostuttava luottamaan isän yhä selviämiseen kotona.

Rakastumista ja parinvalintaa voidaan ymmärtää tietoisten tekijöiden, heräävien tunteiden, tiedostamattomien tekijöiden ja hormonien avulla. Sukupuolihormonien estrogeenin ja testosteronin hajoamistuotteena ja apokriinirauhasten eritteenä syntyvät seksuaaliferomonit aistitaan alitajuisesti. Laboratorio-olosuhteissa feromonit tunnistaneet voivat tunnistaa niiden hajun myös jokapäiväisessä elämässä. Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantalan mukaan laboratoriossa feromonien tuoksua on kuvattu puiseksi tai vaniljaiseksi. (Reenpää 2019) Mielensäpahoittaja aistii marketissa Saimin hajun, joka koostuu teräketjuöljystä, kuoritusta männystä, sahanpurusta ja hiestä. Ensitapaamisessa Mielensäpahoittaja pääsee pelastamaan pulasta Saimin, joka kassalla huomaa lompakkonsa jääneen kotiin. Mielenkiinnon vahvistuminen on taattu, kun Mielensäpahoittaja näkee Saimin kulkuneuvon – vanhan Volvo Amazonin. Tutustuminen lapsuutensa kyläkouluun muuttaneeseen Saimiin saa leskeksi jääneen Mielensäpahoittajan hämilleen. Hän tunnustaa emännälleen haistelleensa vierasta naista – etäältä mutta vakavissaan.

Hämmennyksen valtaan joutuvat myös Hessu ja Pekka. Lapsi on omien vanhempiensa lapsi – olipa hän minkä ikäinen tahansa. Sanonta vanhempien parisuhteesta lapsen kotina kätkee sisäänsä syvän viisauden ja totuuden. Lapsen sisäistämä vanhempipari on hänen turvansa läpi elämän. Aikuisenkin mielessä aktivoituu aika ajoin pieni lapsi, joka tukeutuu siellä oleviin vanhempiin. Monet lapsuudessaan vanhempien eron kokeneet toivovat vielä aikuisenakin vanhempien yhteen paluuta. Oidipaalisen kehityksen myötä lapsi oppii hyväksymään vanhempiensa välisen suhteen ja oman ulkopuolisuutensa siitä. Vanhempien seksuaalisen suhteen ajatteleminen on kaikille lapsille haastavaa ja vanhempien tehtävä onkin pitää lapset sen ulkopuolella. Vanhemman uuden rakkauden myötä lapsen on kuitenkin suostuttava ajattelemaan vanhempaansa myös seksuaalisena aikuisena.

Aikuisen lapsen vanhemman uusi rakkaus uhkaa lapsen sisäistämää vanhempiparia. Oman vanhemman onnellisuuden toivomisen ja menetetyn vanhemman syrjäyttämisen mielikuvan välinen ristiriita saa joskus aikuiset lapset pois tolaltaan. He saattavat pyrkiä estämään vanhempansa uuden suhteen tai jopa kieltää sen. Hessu ja Pekka ovat vielä keskellä äidin menettämisen työstämistä. Ei ole siis ihme, että tieto isän uudesta naisystävästä saa heidät suunniltaan. Isän uusi ihmissuhde häiritsee poikien mielenrauhaa ja ajatusta isästä vanhenevana miehenä, jonka elämään ei enää seikkailut tai uudet käänteet mahdu. Pojat pelkäävät Saimin olevan huijari, joka haluaa hyötyä isän omaisuudesta. Aihe on niin ahdistava, ettei sille löydy sanoja. Keskustelussa isän kanssa Hessu huutaa kiihdyksissään: "Onko se Saimi edes mikään taiteilija… Mitä tää nyt oikein on…tää… mikset sä anna meidän elää omaa elämäämme!" Saimi on kuitenkin jo löytänyt tiensä Mielensäpahoittajan sydämeen. Isä pystyy puolustautumaan poikiensa purkauksen keskellä: "Kai minunkin elämässä jotakin saa olla…iloa!" Ja kyllä ei iloa puutu Mielensäpahoittajan ja Saimin tulevista päivistä. He nauttivat täysin siemauksin sivuvaunumoottoripyöräilystä, toisistaan ja luonnosta.

Hessun ja Pekan mielikuvien rauhoituttua he alkavat vitsailla Saimin tyttären Kukan kanssa sisaruudesta ja Saimista ja Mielensäpahoittajasta uusina vanhempinaan. Vaikka oman iäkkään vanhemman uuden suhteen hyväksyminen ei välttämättä ole helppoa, poikkeaa aikuisten lasten uusperhekokemus uusperheestä, joka syntyy lasten ollessa pieniä. Kotona asuvien alaikäisten lasten mahdollisuudet säädellä uuteen vanhempaan tutustumista ja tilanteen herättämiä tunteita ovat vähäiset. Vanhemman tai molempien vanhempien uudet kumppanit tulevat kokonaisvaltaiseksi osaksi arkea ja elämää. Uusperheessä suhdetta ja paikkaa toisiinsa etsivät myös puolisoiden lapset entisistä liitoista ja uusparin yhteiset lapset. Ulkopuolisuuden, kateuden, kilpailun ja toisen vanhemman ikävän teemat ovat osa kaikkien lasten arkea ennen uusperheen yhteen lujittumista. Hessu, Pekka ja Kukka voivat nauttia tilanteen parhaista puolista. He voivat olla tekemisissä toistensa kanssa haluamallaan tavalla ja intensiteetillä ja kokea helpotusta oman vanhempansa yksinäisyyden päättymisestä ja onnellisuuden lisääntymisestä.

Valokuvataiteilija Saimi on kuvannut Mielensäpahoittajaa koko kesän studiossaan ja parin retkillä. Kun Mielensäpahoittaja syksyn tullen saa kutsun lähteä Saimin kanssa Helsinkiin näyttelyyn, hän ei vielä tiedä mikä häntä odottaa. Mielensäpahoittaja vastaanotetaan poskisuudelmin ja häntä ihaillaan "ihkaelävänä" ilmiönä. Järkytys on suuri, kun hän näkee kaikissa näyttelyn suurikokoisissa kuvissa itsensä. Näyttely on menestys. Pian yleisön ihastelemat kuvat on myyty. Myytyjä ovat myös Hessu ja Pekka, joiden epäilykset Saimin aikeista hälvenevät. Yhteen kuvistaan Saimi on vanginnut Hessun ja Pekan istumassa isänsä kanssa puutarhakeinussa. Pojat haluaisivat taulun itselleen. Pojat ymmärtävät, etteivät menetä isäänsä Saimille. Kuvassa he ovat tulleet nähdyiksi isänsä kanssa. Näyttelyssä sirkuseläimeksi itsensä kokeva Mielensäpahoittaja pakenee tuohtuneena paikalta ja palaa kotiinsa.

Mitä voimme ajatella Mielensäpahoittajan reaktioista ja Saimin motiiveista suhteessa häneen? Käyttikö Saimi Mielensäpahoittajaa hyväkseen saatuaan hänestä idean ja sisällön tulevaan valokuvanäyttelyynsä? Mielensäpahoittaja antoi luvan valokuvien ottamiseen, mutta antoiko hän luvan niiden julkaisemiseen tai suostumuksen olla näyttelyn keskipiste? Kuvaushetket olivat intiimejä nähdyksi tulemisen hetkiä, joissa Mielensäpahoittaja oli oman mukavuusalueensa rajoilla. Hän oli avautunut kameralle, Saimille ja jollekin uudelle elämässään. Kuvien muuttuminen julkisiksi rikkoi uuden hauraan luottamuksen suhteessa Saimiin. Yhteyden katkeaminen on kova paikka sekä Mielensäpahoittajalle että Saimille. Mielensäpahoittaja purkaa menetyksen kipua hakkaamalla lisää halkoja entisestään täynnä olevaan puuliiteriin. Saimi käpertyy vuoteeseensa ja menettää kiinnostuksensa kaikkeen. Lopulta sulavat kiukku ja pettymys tekevät tilaa huolenpidolle ja suhteen jatkumiselle. Kyllä ei ole koskaan liian myöhäistä rakastua!

Sanna Aavaluoma

Rooleissa:

• Mielensäpahoittaja - Heikki Kinnunen

• Hessu - Ilkka Forss

• Pekka - Ville Tiihonen

• Saimi - Jaana Saarinen

• Kukka - Ona Huczkowski

Lähteet:

1. Kyrö Tuomas (2022). Mielensäpahoittajan rakkaustarina. WSOY.

2. Reenpää Anni (2009). Feromonit lisäävät seksihalua. Salaperäinen kemiallinen yhdistelmä luo vahvan seksuaalisen vetovoiman. Kotiliesi 14.3.2019. https://kotiliesi.fi/terveys/parisuhde-ja-seksi/feromonit-lisaavat-seksihalua-salaperainen-kemiallinen-yhdistelma-luo-vahvan-seksuaalisen-vetovoiman/