Nuori Astrid

Pernille Fischer Christensenin vuonna 2018 ohjaama elokuva Nuori Astrid on tositapahtumiin perustuva kertomus maailmankuulun lastenkirjailija Astrid Lindgrenin elämästä ja matkasta kirjailijaksi. Se on myös surullinen kuvaus uskonnollisen yhteisön tuomitsevuudesta ja osoitus ihmismielen voimasta kääntää traumaattiset kokemukset hyvän palvelukseen.

Elokuva alkaa ikääntyneen Astridin työhuoneesta, jossa on säkeittäin lasten hänelle lähettämää postia. Astrid avaa lasten kirjeitä ja kuuntelee heidän lähettämiään äänikasetteja. Lasten kysymysten kautta avautuu elokuvan keskeiset teemat: "Miten osaat kirjoittaa lasten näkökulmasta, vaikka on niin kauan siitä, kun olit itse lapsi?" "Kirjoitat paljon kuolemasta. Kuitenkin elämänhalu kasvaa kirjojasi lukiessa." "Kirjojesi lapset pystyvät mihin vain. Minäkään en halua koskaan luovuttaa."

Astrid varttuu nelilapsisen maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena Ruotsin Vimmerbyssä. Perheessä on paljon rakkautta ja lämpöä, mutta myös tiukka uskonnollinen kasvatus. Astrid rakastaa kirjoittamista. Menestys Vimmerby Tidning -lehden kirjoituskilpailussa avaa hänelle pääsyn lehden toimitusharjoittelijaksi 17-vuotiaana. Astridin iloisuus, työteliäisyys ja kirjoitustyyli tekevät vaikutuksen lehden päätoimittajaan Magnukseen, jolla on vaikeuksia omassa parisuhteessaan. Magnuksen motiivien epäilyttävyydestä huolimatta kyse ei ole nuoren harjoittelijatytön hyväksikäytöstä. Astrid ja Magnus rakastuvat. Pian Astrid huomaa odottavansa lasta. Perheen häpeä tilanteesta on suuri eivätkä Astridin vanhemmat hyväksy suhdetta, vaikka Magnus vakuuttaa perheelle rakastavansa Astridia. Astrid lähetetään Tukholmaan sihteeriopistoon, ettei raskaus tulisi kylällä ilmi.

Viikonloppuisin Magnus käy Tukholmassa tapaamassa Astridia. He suunnittelevat tulevaisuuttaan perheenä – kunhan Magnuksen ero on selvä. Parin tilanne ja raskaus on kuitenkin vielä salattava, sillä Magnus pelkää joutuvansa haureudesta vankilaan. Astrid kuulee opiskelijatovereiltaan mahdollisuudesta synnyttää Tanskassa ilman isän henkilöllisyyden kertomista. Tanskalainen sijaisäiti voisi myös hoitaa lasta, kunnes Astrid ja Magnus voivat hakea hänet kotiin.

Lempeä, kauniissa talossa monen lapsen kanssa asuva sijaisäiti Marie on mukana Astridin synnytyksessä. Synnytys sujuu hyvin ja pieni poika saa nimekseen Lasse. Välttääkseen kyläläisten ihmetystä Astrid palaa Vimmerbyhyn jouluksi ja jättää sydän särkyen lapsensa Tanskaan. Joulukirkossa Astrid kuuntelee joulukertomusta syntymän ihmeestä salaten totuuden omasta vastasyntyneestä lapsestaan. Hänen rintansa on sidottu maidon erityksen loppumiseksi, mutta maito kastelee hänen vaatteensa. Yhteisön ja uskonnon paine pakottavat myös Astridin äitiä tuomitsemaan aviottoman lapsen syntymän. Kotona äiti hoitaa synnytyksestä vielä toipuvaa tytärtään, mutta hylkää henkisesti vaikenemalla. Lopulta äiti ehdottaa lapsen jättämistä pysyvästi Tanskaan.

Astrid ja Magnus käyvät myös yhdessä tapaamassa pientä poikaansa. Vaikka pari pyrki pitämään suhteensa salassa, heidät nähdään yhdessä hotellissa. Magnuksen vaimo Olivia onnistuu pitkittämään oikeuskäsittelyä. Lasse on jo puolivuotias. Magnus saa tuomion haureudesta, mutta vankeuden sijaan hänelle määrätään sakkorangaistus. Tiedosta helpottunut Magnus kosii Astridia. Astrid on järkyttynyt. Hän ymmärtää luopuneensa lapsestaan 1000 kruunun vuoksi ja jättää Magnuksen. Suhteen päättyessä Astrid ei saa Magnukselta enää taloudellista tukea eikä hänen oma palkkansa riitä säännöllisiin Tanskanmatkoihin Lassen luo.

Kiintymyssuhteen kehittyminen tapahtuu muistijälkien yleistyessä ja sulautuessa sisäisiksi työskentelymalleiksi, jotka sisältävät muistikuvia, odotuksia ja hyvässä tapauksessa luottamuksen äidin saatavilla oloon. (Sinkkonen 2020). Astrid kävi poikansa luona viidesti tämän ollessa kasvatusäitinsä Marien hoidossa (Kotirinta 2015). Pienellä pojalla ei ollut mitään mahdollisuutta sisäistää suhdettaan biologiseen äitiinsä. Lassen ollessa 2,5-vuotias Astrid vuokraa oman asunnon ja päättää hakea pojan luokseen. Lasse on kuitenkin vieraantunut Astridista ja kutsuu sijaisäitiä äidikseen. Astrid ymmärtää, ettei voi viedä lasta turvalliseksi muodostuneesta sijaiskodistaan ja jättää Lassen.

Astrid asettuu Tukholmaan ja saa työpaikan Kungliga Automobil glubbenilla sihteerinä. Pian hän saa kirjeen Tanskasta. Sijaisäiti kertoo sairastuneensa vakavasti, eikä voi enää huolehtia lapsista. Astrid lähtee jälleen hakemaan poikaansa, joka kaipaa takaisin sijaisäidin luo. Astrid yrittää selviytyä naapurinsa avustuksella. Lassen sairastuessa hinkuyskään, Astrid valvoo yöt hänen kanssaan ja naapuri hoitaa poikaa Astridin lähtiessä työhön. Kun uupunut Astrid nukahtaa työpöytänsä ääreen, hänen esimiehensä, konttoripäällikkö Sture kutsuu hänet luokseen. Irtisanomista pelkäävä Astrid saakin ohjeet mennä kotiin sairaan lapsensa luo ja palata työhön vasta kun lapsi on terve. Myötätuntoinen Sture myös lähettää lääkärin kotikäynnille tutkimaan Lassen.

Elokuva päättyy Astridin paluuseen Vimmerbyhyn. Aikaa on kulunut ja vanhempien suhtautuminen on muuttunut. Juna-asemalla tulijoita vastassa oleva Astridin isä esittäytyy ylpeänä Lasselle tämän vaariksi. Sunnuntain jumalanpalvelukseen perhe menee yhdessä, äiti kantaen Lassea sylissään ja siten esitellen tyttärenpoikansa kyläläisille.

Todellisuudessa Lasse eli toisessa sijaiskodissa ennen muuttoa isovanhempiensa luo. Kun Astrid 23-vuotiaana avioitui Sturen kanssa, Lasse muutti heidän luokseen. Perheeseen syntyi toinen lapsi Astridin ollessa 26-vuotias. Suhde Stureen ei ollut ongelmaton. Lindgren on todennut, ettei koskaan ollut todella rakastunut. Avioliitto oli Sturen ulkopuolisen suhteen vuoksi myös kriisissä, mutta pari pysyi yhdessä. Sture kuoli 54-vuotiaana runsaan alkoholinkäytön seurauksiin. Astrid kärsi elämänsä aikana yksinäisyydestä ja hänen päiväkirjoihinsa on tallentunut myös itsetuhoisia ajatuksia. Lindgren on todennut sijaiskotiin jäävän lapsen itkun tallentuneen itseensä ja olleen perusta lasten puolella olemiselle. Lasse kärsi elämänsä aikana masennuksesta ja kuoli 60-vuotiaana, ennen äitiään, syöpään. (Kotirinta 2015)

Entä elokuvan lasten kysymykset kirjailija Astrid Lindgrenille? Miten Astrid osaa kirjoittaa niin hienosti lasten maailmasta ja näkökulmasta? Miksi kuoleman läsnäolosta huolimatta hänen kirjoituksensa lisäävät elämänhalua? Miksi lapset hänen kirjoissaan pystyvät mihin vain? Astrid joutui luopumaan ensimmäisestä lapsestaan tämän elämän merkittävimmiksi varhaisiksi vuosiksi. Näiden vuosien ajan hän elätti vahvasti toivetta saada lapsi luokseen. Vaihtoehtona omalle psyykkiselle musertumiselle, henkiselle kuolemalle, Astrid piti lapsen voimakkaasti elävänä mielessään. Alettuaan rakentaa vastavuoroista suhdetta Lasseen Astridin on pitänyt hyväksyä lapsen kaipuu kasvatusäitinsä luo ja protestointi tilanteesta. Vääjäämättä Lindgren on onnistunut kanavoimaan elämänsä traumat kirjalliseen muotoon, joka on toiminut lohtuna ja kannustuksena lapsille kaikkialla maailmassa. Osa kirjojen lapsista uskaltaa kapinoida aikuisia vastaan. Osassa tarinoista on idyllinen kyläyhteisö, mutta monet lapsihahmoista, kuten Katto Kassinen ja Peppi Pitkätossu pärjäävät ilman aikuisia. Heitä ajatellessa ei voi välttyä ajattelemasta myös tarinoiden toimimista kipeän todellisuuden kieltämisenä. Lapsi selviytyy yksinäisyydestä ja hylätyksi tulemisesta parhaan kykynsä mukaan vaikkapa kuvittelemalla poissaolevan vanhemman kaukaisen maan kuninkaaksi. Syyllisyyttä tapahtuneesta mahdollisesti kanavoitui Vaahteranmäen Eemelin ´ syyttömänä saamiin rangaistuksiin olla yksin lukittuna verstaaseen.

Kahdessa haastatteluista poimitussa kommentissa tiivistyy Lindgrenin filosofia. Kuoleman teeman tuominen lastenkirjallisuuteen kirjassa Veljeni Leijonanmieli herätti julkisuudessa suuren kohun. Lindgren vastasi tanskalaiselle toimittajalle "Lapset eivät vielä pelkää kuolemaa. He pelkäävät sitä, että heidät jätetään yksin." TV-dokumentin haastattelussa hän totesi: "Jokaisella lapsella on oltava hyvä, rakastava suhde aikuiseen ihmiseen – eikä tämän tarvitse välttämättä olla oma vanhempi." (Kotirinta 2015).

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Samuel Magnus Krepper

• Hanna Maria Bonnevie

• Astrid Alba August

• Magnus Henrik Rafaelsen

• Lasse 3v Marius Damslev

• Sture Björn Gustafsson

Lähteet

1. Kotirinta Pirkko (2015). Astrid Lindgrenin tragedia: Jätti esikoislapsensa sijaiskotiin. HS 17.1.2015

2. Kotirinta Pirkko (2015). Miten Astrid Lindgrenin Lasse-pojalle kävi? HS 24.1.2015

3. Sinkkonen Jari (2020). Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Duodecim.