Paterson

Jim Jarmuschin elokuva Paterson vuodelta 2016 on pienieleinen ja runollinen tarina rakkaudesta, hyväntahtoisuudesta, empatiasta ja onnellisuuden arjesta löytämisestä. Samalla kun tarina on kuvaus luovasta parisuhteesta, jossa puolisot kannustavat ja rohkaisevat toisiaan, arvostavat toistensa erilaisuutta ja huolehtivat hellyydestä osana arkea, se on muistutus yksilöitymisen tarpeellisuudesta ja pelottavuudesta parisuhteessa.

Paterson asuu puolisonsa Lauran ja koiransa Marvinin kanssa pienessä omakotitalossa Patersonin kaupungissa. Paterson ja Laura ovat löytäneet toisissaan itseä täydentävän kumppanin. Paterson on rauhallinen ja vakaa. Hänen päivänsä toistuvat samankaltaisina olematta kuitenkaan tylsiä. Tutuissa toistuvissa rakenteissa tapahtuu pieniä riemastuttavia asioita, jotka tekevät hetkistä ainutlaatuisia. Bussimatkustajien keskustelut, eväiden syöminen tutussa taukopaikassa, tuttu reitti koiran kanssa lähipubiin – ja pienet huomiot ympärillä tapahtuvista asioista kypsyvät Patersonin mielessä hurmaaviksi runoiksi, jotka ovat rakkaudenosoituksia elämälle. Salainen muistikirja kulkee aina Patersonin mukana. Ennen työvuoronsa alkua, ruokatauolla ja työpäivän jälkeen hän kirjoittaa. Laura viettää päivänsä kotona sisustaen ja maalaten kotia, leipoo ja koristelee kuppikakkuja haaveillen perustavansa jonakin päivänä oman kahvilan. Hän innostuu nopeasti uusista asioista. Löytäessään netistä mustavalkoisen harlekiinikitaran hän haluaa sen itselleen ja tulla kuuluisaksi kantrilaulajaksi. Patersonin ja Lauran koti on mustavalkoinen – täynnä Lauran taidetta ja tekstiilejä. Mieleltään Laura ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Hän kykenee näkemään ja arvostamaan toisen kokemusmaailmaa ja ottamaan toisen huomioon.

Patersonin ja Lauran rakkaus on herkkää ja kaunista. He nukkuvat lähellä toisiaan, suutelevat herätessään toista vielä nukkuvaa. He katsovat toisiaan rakastavasti ja puhuvat toisilleen kauniisti. He kuuntelevat toistensa ajatuksia ja tunnelmia. He ovat kiinnostuneita toistensa maailmasta ja arvostavat toisiaan erilaisuudestaan huolimatta. Paterson ja Laura ovat molemmat luovia ihmisiä. Luovuus näyttäytyy Patersonin runoiksi kiteytyneissä ajatuksissa ja Lauran päivittäin syntyvissä tauluissa, tekstiileissä ja persoonallisiksi koristelluissa leivonnaisissa. Paterson kunnioittaa Lauran ideoita ja iloitsee hänen innostuksestaan. Laura ihailee Patersonin runoutta. Hän on jo vuoden ajan kannustanut tätä ottamaan valokopiot runoistaan ja lähettämään ne julkaistavaksi.

Elokuvan ensimmäisessä aamukohtauksessa Laura kertoo unensa, jossa he olivat saaneet kaksoset. Paterson hymähtää kysymykselle minkälaista olisi, jos heillä olisi kaksi vauvaa "olisi yksi kummallekin". Tarinan edetessä Paterson havaitsee eri ikäisiä kaksospareja kaikkialla – bussimatkustajina, kaupungilla, lapsina, aikuisina ja vanhuksina. Kaksosten merkitystä elokuvassa on pohdittu elokuvan arvioissa ja erilaisilla keskustelupalstoilla. Kaksosuutta on esitetty metaforaksi elämän kaksijakoisuudelle tai liittyvän huomion kohdistumisen puheeksi tulleeseen aiheeseen tai puhtaaseen sattumaan. Minä ajattelen kaksosten viittaavan parisuhteeseen, kahden yksilön yhdessä muodostamaan yksikköön, symbioottisuuteen, yhteiseen jaettuun ajatus- ja kokemusmaailmaan sekä kysymyksiin, joita oman yksilöllisyyden säilyttäminen ja toisen yksilöllisyyden kunnioittaminen parisuhteessa herättää. Paterson ja Laura ovat intensiivisesti virittäytyneitä toisiinsa. Heille on tärkeää paitsi omien kokemusten toiselle jakaminen, myös toisen todellisuuden kuuleminen. He sallivat toisilleen omat luovuuden lähteet ja innostuksen kohteet ja kannustavat toisiaan niiden ylläpitämisessä. Paterson auttaa Lauraa leivonnaisten torille myyntiin viemisessä. Laura haluaa kuulla miehensä kirjoittamia runoja ja kannustaa tätä niiden julkaisuun. Laura kuitenkin uneksuu kahdesta erillisestä, joskin hyvin läheisestä yksilöstä.

Taide eri muodoissaan, maalaaminen, sisustus, leipominen, musiikki ja runous ovat Patersonin ja Lauran suhteessa kolmas ulottuvuus, jossa he voivat toteuttaa itseään. Kahdenkeskisyys on kaunista – mutta voi ajan myötä muuttua tukahduttavaksi. On tärkeää avata oma mieli myös suhteen ulkopuoliselle todellisuudelle. Laura testaa ideoittensa vastaanottoa valmistautumalla myymään leivonnaisiaan torilla. Hän vannottaa Patersonia samana viikonloppuna ottamaan kopiot runokirjastaan. "Kolmatta" joka haastaa suhteen liiallisen sulautuneisuuden edustaa englanninbulldoggi Marvin. Kaatamalla päivittäin pihan postilaatikon Marvin pakottaa Patersonin kiinnittämään huomioon tilaan, johon saapuu viestejä parin ulkopuolisesta maailmasta. Marvin ja Paterson tekevät joka iltapäivä kävelylenkin, joka vie lähipubiin. Pubissa Patersonilla on sosiaalinen verkosto, joka ei liity hänen työhönsä tai yhteiseen elämään Lauran kanssa. Marvin odottaa pubin ulkopuolella isäntänsä yhden oluen mittaisen hetken, jonka aikana Paterson vaihtaa kuulumisia pubinpitäjän ja siellä käyvien asiakkaiden kanssa.

Eräässä Lauran unessa Paterson ratsasti kauniina hopeisella norsulla muinaisessa Persiassa. Laura näkee unissaan Patersonin voiman ja kauneuden, jonka tämä vaatimattomuudellaan pitää itsestään piilossa. Paterson elää ja kokee vahvasti mutta osittain menneessä maailmassa. Hänellä ei ole matkapuhelinta, sillä ei halua olla sen talutusnuorassa. Lauralla on kännykkä, läppäri ja tabletti, joiden kautta hän on yhteydessä maailman ilmiöihin ja virtauksiin. Tarpeen tullen Paterson löytää itsestään kyvyn reagoida ja selviytyä vaativissa tilanteissa. Paterson kohtaa monia yllättäviä tilanteita viikon aikana ja osoittautuu arjen sankariksi haastavien tilanteiden ratkaisijana ja muiden rauhoittajana. Bussin rikkouduttua kesken ajoreitin Paterson ohjaa matkustajat odottamaan korvaavaa kuljetusta ja rauhoittaa hätääntyneitä matkustajia. Kun lähipubissa rakkaudessa pettynyt Everett ottaa yllättäen esiin aseen ja uhkaa ampua itsensä, Paterson entisenä sotilaana onnistuu saamaan aseen tältä pois.

Miksi Paterson ei ota runoistaan varmuuskopioita tai näytä niitä kenellekään muulle kuin Lauralle? Oman äänen julkisuuteen tuominen merkitsisi yksityisestä salaisesta tai puolison kanssa jaetusta maailmasta irrottautumista silläkin uhalla, ettei se tulisi vastaanotetuksi. Se merkitsisi Lauran ja Patersonin välillä olevan turvallisen kuplan rikkoutumista – tai kenties Paterson pelkää niin tapahtuvan. Paterson altistaa itsensä tälle vaaralle iltana, jona hän lähtee Lauran kanssa juhlistamaan Lauran leivonnaisten saamaa suosiota. Hän unohtaa salaisen runokirjansa olohuoneen sohvalle. Vaikka Paterson iloitsee Lauran menestyksestä, tänä iltana roolit suhteessa kääntyvät – Laura haluaa ansaitsemallaan rahalla tarjota miehelleen illallisen ja elokuvanäytöksen. Mukava ilta päättyy järkytykseen. Marvinin hyökkäys runokirjaa kohtaan konkretisoi kolmannen tiiviiseen kahdenvälisyyteen tuoman uhan. Olohuoneen lattialta löytyy kasa pientä paperisilppua. Patersonin ääni – runot ovat tuhoutuneet. Rangaistukseksi tapahtuneesta Laura sulkee Marvinin autotalliin ja kerää paperisilput talteen. Hän yrittää lohduttaa lamaantunutta Patersonia pohtimalla olisiko runot vielä mahdollista koota pienistä palasista. Paterson ei osoita kiukkua koiralleen, vaan antaa tämän tulla takaisin kotiin. Vaikka Paterson vähättelee sanallisesti tapahtunutta, hänestä tulee hiljainen mies.

Eräänä päivänä Paterson istuu alakuloisena kaupungin halki virtaavan Passaic joen varrella olevaa vesiputousta katsellen. Hänen viereensä tulee japanilainen runoilija, joka on matkustanut, ihailemansa runoilijan, William Carlos Williamsin kotikaupunkiin Patersoniin lukemaan hänen kirjaansa Paterson. Saman lempirunoilijan jakavat miehet keskustelevat runoudesta, mutta Paterson kieltää olevansa itsekin runoilija. Ennen matkansa jatkamista mies antaa Patersonille lahjaksi tyhjän muistikirjan todeten tyhjän sivun olevan täynnä mahdollisuuksia. Paterson jää itsekseen putoukselle istumaan. Pian hänen uuteen kirjaansa alkaa kehkeytyä uusi runo.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Paterson Adam Driver

• Laura Golshifteh Farahani

• Marvin Nellie

• Japanilainen Masatoshi Nagase