Private life

Tamara Jenkinsin vuonna 2018 ohjaama elokuva Private life on kertomus perheeksi tulon toiveista, lapsettomuudesta, hedelmöityshoidoissa toistuvista yrityksistä ja pettymyksistä sekä niiden vaikutuksista parisuhteeseen. Lapsettomuuden hoidossa parin yksityisin lakkaa olemasta yksityistä. Elokuvan alkukuva tarjoaa mielikuvan mahdollisesta eroottisesta kohtauksesta Richardin ja Rachelin välillä. Kyseessä on kuitenkin hetki, jossa Richard valmistautuu pistämään Racheliin hormonipistoksen. Parisuhteen spontaani läheisyys muuttuu laskelmoiduksi ja tavoitteelliseksi. Onko unelmasta mahdollista luopua katkeroitumatta?

Rachel (41 v) ja Richard (47 v) ovat kulttuurialalla toimiva pari, joka on asettanut ammatilliset haaveensa etusijalle elämässään. Toive ja suunnitelma perheestä on ollut puheissa pitkään, mutta sen toteuttamista on lykätty muiden käynnissä olevien hankkeiden vuoksi. Monien ikäistensä tavoin he joutuvat toteamaan, ettei raskaus alakaan spontaanisti silloin, kun aika siihen heidän mielestään olisi kypsä. Rachelin ja Richardin suhde on vakaa ja lämmin, mutta vähitellen koko elämä pyörii raskaaksi tulon mahdollisuuksien ympärillä.

Rachelin ja Richardin hoidossa on kokeiltu jo lähes kaikkea. Rachel on saanut hormonipistoksia munarakkuloiden kypsyttämiseksi (ovulaation induktio). Intiimit hetket kotona ovat korvautuneet Richardin antamiin hormonipistoksiin. Richardin siittiöitä on viety ohuella katetrilla Rachelin kohtuonteloon (inseminaatio). Rachelin kypsytettyjä munasoluja on punktoitu talteen, ne on hedelmöitetty Richardin siittiöillä Rachelin ruumiin ulkopuolella ja hedelmöittynyt alkio on siirretty Rachelin kohtuun (IVF hoito – in vitro fertilisaatio). Lukuisten epäonnistuneiden yritysten ja jälkeen pari päätyi yrittämään vauvan adoptiota. Prosessissa he tulivat huijatuksi, nuoren naisen ilmoittamaa raskautta ja luovutettavaa vauvaa ei ollut olemassakaan. Pari päätti jatkaa IVF hoitoja Richardin veljen taloudellisella avulla.

Parin yhteisestä lapsesta ja alkavasta raskaudesta puhutaan usein rakkauden hedelmänä. Monet parit muistavat hetken, jolloin heidän lapsensa on saanut alkunsa. Onkin suorastaan irvokasta, ellei klinikoilla hoidossa oleville pareille tarjota puitteita yhteiseen intiimiin hetkeen siemennesteen talteen saamiseksi. Elokuvassa Rachel valmistautuu tulevaan toimenpiteeseen omassa huoneessaan. Toisessa huoneessa Richard yrittää turhautuneena kiihottua pornolehtien ja pornoelokuvan avulla saadakseen näytepurkkiin häneltä tarvittavan sperman. Kenties olosuhteet eivät vaikuta sperman laatuun, mutta voimme miettiä minkälaisia merkityksiä siittiöt parin mielessä saavat riippuen siitä lähtevätkö ne lentoon miehen ja pornofilmin tai heidän intiimin yhdessäolonsa siivittäminä?

Artikkelissaan Lapsettomuuden tuska (2002) Maija Tulppala kuvaa lapsettomuutta sekoituksena traumaattista ja kehityskriisiä, jolloin toiveesta luopuminen suremalla käy lähes mahdottomaksi. Lapsettomuuskriisille ominaista on surun aaltomainen edestakainen liike, jossa toivo syttyy ja sammuu yhä uudelleen eikä surutyö pääse alkuun. Koska uusia hoitomuotoja tulee jatkuvasti tarjolle, hoitojen lopettaminen voi tuntua oman lapsen hylkäämiseltä. (Tulppala 2002).

Kun selviää, ettei Richardin siemennesteessä ole siittiöitä, hoidoissa kokeillaan kivesperäisten siittiöiden keräystä ja niillä munasolujen mikrohedelmöitystä. Richardin ainoasta kiveksestä otetaan ohutneulanäyte, josta talteen saaduista siittiöistä yksi ruiskutetaan ohuella lasineulalla Rachelin munasolun sisään. Hedelmöittyneistä alkioista kaksi parasta voidaan siirtää Rachelin kohtuun. Tämäkin yritys epäonnistuu ja lääkäri ehdottaa lahjasukusolujen käyttöä raskauden alkuun saamiseksi. Menetelmän myönteisinä puolina Rachel saisi olla raskaana, synnyttää ja imettää vauvan, jolla olisi Richardin geenit. Rachel on ehdotuksesta suunniltaan. Hän toteaa, ettei halua jäädä ulkopuoliseksi tai halua kenenkään vieraan ruumiinosia kohtuunsa. Juuri kun Rachel pohtii, että olisi helpompaa, jos lahjoittaja olisi joku sukulainen tai tuttava, Richardin veljen tytärpuoli, opintojensa kanssa tuskaileva Sadie soittaa ja pyytää saada väliaikaisesti asua parin luona. Ajatus mahdollisuudesta saada munasolu Sadielta alkaa kypsyä parin mielessä. Vaikka he esittävät ajatuksen maltillisesti ja pyytävät Sadieta harkitsemaan asiaa, tämä lupautuu prosessiin välittömästi.

Lahjasolun vastaanottaminen läheiseltä voi tuntua hyvältä ja turvalliselta ratkaisulta. Samaan aikaan se voi herättää vaikeita kysymyksiä suhteissa muihin läheisiin ja tulevaisuuteen sekä herättää läheisissä monenlaisia reaktioita. Sadie päättää kertoa suunnitelmasta suvun yhteisellä kiitospäivän aterialla. Syntyy tunnneperäinen kaaos, jonka rauhoittumiseksi Rachel, Richard ja Sadie poistuvat päivällisiltä. Sadien äiti on ajatuksesta järkyttynyt. Sadien isäpuoli Charlie toteaa ajatuksen oudoksi, mutta selviävänsä outojen asioiden kanssa. Järkyttääkö Cynthiaa ajatus lahjasukusolusta sinänsä vai tietoisuus siitä, että hänen lapsensa munasolu hedelmöitettäisiin hänen miehensä veljen siittiöillä? Mitä se merkitsisi perhesuhteiden kannalta?

Sukusolun luovutuksen edellyttämässä soveltuvuushaastatteluissa Sadie korosti kyseessä olevan hänen isäpuolensa veli, ei sukulainen hänelle. Haastattelija toteaa, ettei kyse siis ole insestistä. Ajatus yhteisestä perheestä kuitenkin alkaa elää Sadien mielessä. Hän kertoo Rachelin ja Richardin olevan hänen roolimallejaan, läheisempiä kuin hänen omat vanhempansa. Myöhemmin prosessin kuluessa Sadie sanoo Rachelille: "Olet taideäitini, Richard on taideisäni ja minä olen taidetyttärenne. Lähennymme entisestään, koska pieni osa minua yhdistyy pieneen osaan Richardia ja se kasvaa sinun sisälläsi." Myös Rachel ja Richard alkavat vaikuttaa monin tavoin Sadien vanhemmilta. Tavallisesti seurustelusuhteita aloittava nuori saa vanhemmiltaan varoituksia liian varhaisesta seksisuhteen aloittamisesta. Rachel ja Richard varoittelevat Sadieta seksistä, koska hän hormonihoitojen vuoksi on altis tulemaan raskaaksi.

Lapsettomuus ja sen hoidot vaikuttavat parisuhteeseen ja parin sosiaalisiin suhteisiin. Ongelmaan havahtuminen herättää epäonnistumisen, epäuskon, häpeän, kateuden ja raivon tunteita. Kanssakäyminen lapsiperheiden kanssa voi tuntua sietämättömältä. Tilanne voi lähentää puolisoita tai aktivoida suhteen aiempia haasteita. Puhumattomuudella voi olla monia seurauksia, kuten itsesyytöksiä, ulkopuolisia suhteita, masennusta tai jopa itsetuhoisuutta. Hedelmättömyys herättää häpeää, surua, arvottomuuden ja nöyryytyksen tunteita. (Tulppala 2002). Vaikka Rachelin ja Richardin suhde on lämmin ja turvallinen, raskaaksi tulon mahdollisuuksien vähenemisen myötä heräävät avuttomuuden ja vihan tunteet purkautuvat syyllistymisinä ja syyllistämisinä. Lahjasolujen käyttö voi herättää parin välillä myös kateutta ja kilpailua. Kumman geenit saavat siirtyä yhteiselle lapselle? Jääkö toinen ulkopuoliseksi? Tuleeko siitä, jonka omia sukusoluja voidaan käyttää, syntyvän lapsen kanssa läheisempi? Tulisiko tasapuolisuuden nimissä saada sekä siittiöt että munasolu lahjasoluina, jolloin oltaisiin tasavertaisia suhteessa siirtymättömiin geeneihin?

Rachel ja Richard tekevät päätöksen olla "laittamatta kaikkia munia samaan koriin" ja yrittää kaikkia mahdollisia keinoja samanaikaisesti. He valmistautuvat lahjasolun vastaanottamiseen Sadieltä ja ilmoittautuvat jälleen adoptioprosessiin. Prosessit eivät kuitenkaan suju toivotusti. Sadie saa kuulla klinikalla, ettei hänen munasolunsa kypsy odotetusti. Onnistumisen paine ja pelko tuottaa Rachelille ja Richardille pettymys saa Sadien tekemään vaarallisen päätöksen. Hän yrittää vauhdittaa munasolujensa kypsymistä ja alkaa salaa pistää itseensä yliannoksia hormoneja.

Sietämättömien ahdistuksen käsittelyyn ihmisellä on käytössään monenlaisia psyykkisiä puolustusmekanismeja. Ne voivat olla psykoottisia, kehittymättömiä, neuroottisia tai kypsiä. Kypsiä defenssejä ovat luovuus tai oman kärsimyksen käsittely auttamalla muita. Rachel ja Richard saattavat Sadien taiteilijaresidenssiin, jonka perustajat menettivät neljä lasta. He halusivat mahdollistaa saman kokeneille puitteet luovan työn tekemiseen. Sadie pääsee eteenpäin omalla kirjoittajan urallaan. Rachel ja Richard sen sijaan eivät anna periksi. Yhdeksän kuukauden kuluttua – kuvainnollisesti yhden raskausajan jälkeen he ovat jälleen matkalla tapaamaan potentiaalista vauvansa adoptoitavaksi antavaa naista. Toteutuuko heidän unelmansa – jää katsojan mielessä ratkaistavaksi.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Rachel Biegler - Kathryn Hahn
  
• Richard Grimes – Paul Giamatti
  
• Charlie Grimes - John Carroll Lynch
  
• Cynthia Grimes - Molly Shannon
  
• Sadie Barrett - Kayli Carter
  
• Charlotte Grimes - Emily Robinson
  

Lähteet

1. Tulppala Maija: Lapsettomuuden tuska. Duodecim 2002;118(5):531-536
2. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/18/lapsettomuushoidoilla-pystytaan-auttamaan-suurinta-osaa-potilaista-lupaa