Pyhä perhe

Claes Anderssonin näytelmään perustuva Anssi Mänttärin vuonna 1976 ohjaama elokuva Pyhä perhe kertoo perheen kamppailusta alkoholiongelman kanssa. Päihdeongelman ymmärtäminen parisuhteessa saa uusia sävyjä, kun sitä tarkastellaan sairausnäkökulman lisäksi psykoanalyyttisen paripsykoterapian teorian näkökulmista. Mikä on päihderiippuvuuden psykologinen ydin? Mitä päihdeongelma parisuhteessa palvelee? Mitä se mahdollistaa Paavolle ja Tertulle? Miten se estää perheen psyykkistä hyvinvointia ja kasvua? Mitä tapahtuu, kun Paavo raitistuu? Miksi hän alkaa juoda uudelleen?

Mäkisen perheeseen kuuluu vanhemmat Paavo ja Terttu sekä heidän kolme kotona asuvaa lastaan. Vanhin lapsista, Marja on työssä autoliikkeessä. Sosialismista isänsä harmiksi kiinnostunut Tapio opiskelee insinööriksi. Perheen kuopus, 15-vuotias Susanna oireilee perhetilannetta jäämällä pois koulusta. Perhe asuu tiiviisti kerrostaloasunnossa Helsingin keskustassa. Tyttärillä on yhteinen huone, Tapio nukkuu samassa huoneessa vanhempiensa kanssa.

Elokuva alkaa tapahtumaketjulla, joka näyttää olevan Mäkisen perheessä tuttu ja toistuva. Perhe herää yöllä humalaisen Paavon pihalta kuuluviin huutoihin ja ikkunan rikkoutuvaan ääneen. Terttu laittaa kahvit tulelle, levittää keittiön lattialle vahakankaan ja oksennusvadin, Tapio lähtee auttamaan isäänsä sisälle. Paavo sopertaa olevansa huonosti kohdeltu, nöyryytetty, moittii Terttua huumorintajuttomaksi ja sivistymättömäksi ja sammuu keittiön lattialle. Aamun tullen Terttu lähtee sosiaalitoimistoon hakemaan avustusta, nuoret lähtevät töihin ja kouluihinsa. Paavo ilmoittaa työpaikalle olevansa sairaana ja lähtee baariin. Paavo kärsii sekä fyysisestä että henkisestä krapulasta. Hän syyttää itseään ja tekee päätöksen "alkoholin käyttö loppuu tähän - ei tippaakaan enää, ei pisaraakaan - ja sen kunniaksi" ottaa ryypyn.

Perheen vuorovaikutus on surullista katsottavaa. Valtaosa keskusteluista täytyy perheenjäsenten välisellä pienellä piikittelyllä tai rankalla nimittelyllä. Terttu vetoaa Paavon lupauksiin, on pettynyt mieheensä ja liittoutuu lasten kanssa miestään vastaan. Selvänä Paavo yrittää lähestyä vaimoaan ja nuorinta tytärtään, mutta vihan ilmaukset Paavoa kohtaan saavat hänet puolustautumaan ivallisesti. Paavo kokee olevansa hyvä isä, koska ei aja perhettään kadulle, vaikka onkin humalassa. Sanna häpeää isäänsä nimittelee tätä paskiaiseksi ja inhottavaksi. Marja ja Tapio sanailevat keskenään ja nimittelevät toisiaan.

Mäkisen perheessä yksilöityminen, kullekin oman tilan salliminen on haasteellista. Terttu kokee häpeää perheen sosiaalisesta asemasta. Hän takertuu lapsiinsa. Vanhimman tyttärensä omaan asuntoon muuttosuunnitelmiin hän toteaa: " mitä sä tollasta, hyvähän sun on täällä olla". Tertun yritys ilmaista onnea lapsista kääntyy kertomukseksi lasten tehtävästä toteuttaa vanhempiensa täyttymättömät unelmat. Terttu puhelee lapsilleen: Tietäisittepä miten ylpeä isänne oli, kun Tapio syntyi. Isällenne oli tärkeää, että Tapsa oli poika, tämä toteuttaisi kaiken, mihin hän itse ei ole pystynyt - opiskelisi, rikastuisi ja pääsisi hyvään asemaan yhteiskunnassa." Tertun ja Paavon suhde ei ole lämmin. Sen sijaan Terttu hykertelee poikansa seksuaalisille lauluille ja kommenteille. Lapset kommentoivat myös vanhempiensa suhdetta. Samassa huoneessa vanhempiensa kanssa nukkuva Tapio kertoo sisaruksilleen, ettei vanhemmilla ole ollut seksiä enää vuosiin. Hän arvelee, että isä kykenisi siihen vain ollessaan sopivasti humalassa, mutta humalainen mies inhottaa äitiä.

Miksi Paavo juo? Alexandra Katehakis (2016) määrittelee addiktion neuropsykobiologiseksi kypsymättömyydeksi, jonka aiheuttaja on varhaisessa hoivassa tapahtunut trauma (hylkääminen, hyväksikäyttö tai nöyryytys) sekä näiden seurauksena syntynyt turvaton tai organisoitumaton kiintymystyyli ja usein myös muut myöhemmin tapahtuneet traumakokemukset. Päihdelääkäri Margareeta Häkkinen (2023) toteaa pakonomaisen tai addiktiivisen päihteiden käytön psykologisella taustalla olevan henkilön taustaan ja elämäntilanteeseen liittyvä ja mielelle sietämätön avuttomuuden tunne. Biologisella tasolla päihteiden jatkuva käyttö ja pitkäaikainen stressi muuttavat keskushermoston toimintaa, eikä sen hidas korjaantuminen onnistu ilman ammattiapua tai vieroitushoitoa. 

Parisuhteissa, joissa päihdeongelma on osa todellisuutta suhteen alusta alkaen, ongelmat eivät välttämättä ratkea raitistumisen myötä, vaan ne muuttavat muotoaan. Paavon kommentti "Taivas ja helvetti on sama paikka - ne on tässä huoneessa - minussa ja sinussa." tiivistää hienosti parin todellisuuden, jossa puolisot mahdollistavat toisilleen jotakin sellaista, mitä eivät itsessään pysty kohtaamaan. Terttu näkee Paavossa itsessään sietämättömän tarvitsevuuden ja Paavo saa Tertulta kaipaamaansa hoivaa mutta kaikki tapahtuu halveksunnan ja pettymyksen värittämässä tunnelmassa. Paavo lääkitsee torjutuksi tulemista ja kelpaamattomuuttaan juomalla ja kantaa kiellettyä tarvitsevuutta ja huonommuuden tunteita kaikkien puolesta. Molemmilla on jatkuva pelko ulkopuolisuudesta ja kyvyttömyys yhteiseen vanhemmuuteen. Elokuvassa Paavon ja Tertun perhetaustat jäävät kokonaan arvoitukseksi.

Itseinhon ja tyytymättömyyden kasvaessa Paavo hakeutuu katkaisuhoitoon. Hän haluaa muuttaa elämäänsä, innostuu opiskelemaan ja unelmoi matkustamisesta. Paavo alkaa kantaa uudenlaista vastuuta vanhempana,  on yhteydessä Sannan opettajaan ja pyytää lastensuojelusta neuvoja Sannan saamiseksi takaisin kouluun. Tertun ahdistus syvenee Paavon vastuullisuuden lisääntyessä. Lopulta Terttu voi niin huonosti, että Paavo joutuu soittamaan ambulanssin viemään Tertun psykiatriseen hoitoon.

Sairaalassa Terttu alkaa käydä lääkärin kanssa terapeuttisia keskusteluja, joissa hän käy läpi elämäntarinaansa. Terttu kertoo olleensa aivan lapsi mennessään naimisiin Paavon kanssa. Paavon alkoholin käytöstä huolimatta tuntui hyvältä, että Paavo halusi juuri hänet. Lapset syntyivät pian ja Terttu omistautui lapsilleen. Ystäviltään Terttu sai kuulla Paavon naissuhteista. Myös Tertun sairaalassa ollessa Paavo flirttailee työtoveriaan ja ehdottaa tapaamista ennen Tertun kotiutumista, mutta saa tältä kylmäävää palautetta. Sairaalan hoitopalaverissa Paavo kehuu vaimoaan ja sanoo tämän olleen suurenmoinen silloin kun Paavolla oli ongelmia. Terttu puolestaan kertoo perhe-elämän olleen yhtä helvettiä.

Paavo ja Terttu ovat molemmat yhtä tarvitsevia ja samalla tarvitsevuutta itsessään ja toisissaan halveksivia. Molemmat saivat sairaalahoitoa kuuden viikon annoksen. Sairaalasta kotiin palaamisten jälkeen kumpikaan ei kestä kuulla toisen kokemuksia hoidossa olosta, vaan yrittävät vaientaa toisensa. Lapset toimivat kummallakin kerralla äänitorvina kertoen miten kaoottista kaikki oli toisen ollessa pois perheen arjesta. Uudenlainen perheenä toimiminen ei onnistu. Terttu kokee Paavon liittoutuneen opettajan kanssa häntä vastaan ja opettajien hyökkäävän heitä vastaan, koska heillä ei ole titteleitä ja yhteiskunnallisesti merkittävää asemaa. Terttu puolestaan linnoittautuu kotona lasten kanssa suljetun oven taakse jättäen Paavon keskustelusta ulkopuoliseksi. Paavolle itsestä huolehtimisen, ulkopuolisuuden, yhteenkuuluvuuden toiveet ja tarpeet sekoittuvat ja vaihtelevat hänen tuskaisessa yksinpuhelussaan: "Paskat mä tommosten vuoksi jaksa raittiina olla - saatanan petturit! Paskat mä tommosten vuoksi viitsi ryyppäämään ruveta." Paavo ei kykene ottamaan vastuuta itsestään itsensä vuoksi. Tertun patoutuneet vihantunteet eivät löydä rakentavia purkautumiskanavia vaan kohdistuvat salakavalasti Paavoon. Terttu tuo kotiin pullon hyvä konjakkia ja kaataa kaikille maljat. Paavo kieltäytyy juomasta, mutta Terttu houkuttelee Paavon kuivajuomaan, näyttämään lapsillekin, miten konjakkia tulee juoda hitaasti, sivistyneesti ja nautiskellen. Tilanne käy Paavolle sietämättömäksi ja hän sanoo menevänsä haukkaamaan raitista ilmaa ennen nukkumaanmenoa. 

Elokuvan loppukohtauksessa Paavo on palannut sen alkupisteeseen. Paavo on jälleen ottanut kantaakseen avuttomuuden, tarvitsevuuden ja heikkouden. Hän huutaa humalassa kotipihalla lapsen tavoin: "Terttuuuu... tuu avaamaan..... Terttuuuu.... mulla ei oo avaintaaa...."

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Lasse Pöysti - Paavo Mäkinen
• Birgitta Ulfsson - Terttu Mäkinen
• Rita Polster - Marja Mäkinen
• Martti-Mikael Järvinen - Tapio Mäkinen
• Sanna Fransman - Susanna Mäkinen

Lähteet

1. Häkkinen Margareeta (2023). Alkoholiriippuvuus. Duodecim terveyskirjasto 17.1.2023
2. Katehakis Alexandra(2016). Sex addiction as affect dysregulation. A neurobiologically informed holistic treatment. W.W.Norton & Company.