Rakastavan suhteen suojassa

Rakkaus on olemassaolomme perusta ja ikuinen mysteeri siksi, että sen kokeminen on niin henkilökohtaista ja yksityistä, ettei sitä koskaan voi tyhjentävästi määritellä. Tänään pohdin rakkauden erilaisia ulottuvuuksia ja sitä, miksi meidän ihmisten on niin vaikea sietää ja hyväksyä erilaisia rakkauden muotoja, vaan pyrimme myös määrittelemään sitä, miten toiset saavat rakastaa tai miten tulisi rakastaa. 

Freudin mukaan suhde rintaan on kaikkien suhteiden prototyyppi. Sen vauvalle konkreettisesti tarjoamaa ja myöhemmin sekä ruumiin muistissa että mielessä edustuksena olevaa suojaa, lämpöä ja turvaa kaipaamme ja etsimme myös rakkaussuhteissamme. Seksuaalisuudessa toteutuvat parhaimmillaan turvallisen läheisyyden ja erillisyyden kokemukset. Rakkautta on kuitenkin monenlaista, eikä kaikkeen rakkauteen sisälly seksuaalista ulottuvuutta tai seksiä.    

Suomen kielessä rakkaus on yksinkertaisesti rakkaus erittelemättä rakkauden erilaisia muotoja. Ehkä rakkaus siksi mielletäänkin sanana niin suureksi, että sen käyttöä läheisissä suhteissa säästellään. Kreikan kielessä ja filosofisessa perinteessä tunnetaan lukuisia rakkauden muotoja:

• korkein, ehdoton rakkaus Agape
• ystävien välinen rakkaus Philia
• perheenjäsenten välinen rakkaus Storge
• seksuaalista halua ja intohimoa sisältävä rakkaus Eros
• leikkisä ja flirttaileva Ludus
• omistava, pakonomainen ja mustasukkainen Mania
• kypsä, pitkissä rakkaussuhteissa esiintyvä Pragma
• itsemyötätuntoinen, terve itserakkaus Philautia
• Eroksen ja agapen yhdistyessä syntyy laupeus, Caritas
• kahden aikuisen intensiivistä suhdetta ilman seksiä kutsutaan Platoniseksi rakkaudeksi

Rakkauden juuret ovat varhaisissa suhteissamme, mutta suhteemme kehittyvät kasvun ja kehityksen myötä koko elämämme ajan. Perheen ihmissuhteet sisäistyvät meihin ja jatkamme niissä rakentumattoman ja rikkoutuneen korjaamista myöhemmissä ihmissuhteissamme. Vanhemmuuteen liittyvä rakkaus on laadultaan erityistä. Lapsen kasvun myötä myös omat kasvukohdat tulevat uudelleen haastetuiksi.

Rakkautemme ja halumme suuntautumisen kohde ja siihen liittyvä seksuaalinen identiteettimme on yksilöllinen. Elämänkestoinen haaste on löytää itsensä ja mielen sisäinen riittävä tasapaino suhteessa itseen ja itselle tärkeisiin ihmisiin. Toisille miehen ja naisen välinen rakkaus on ainoaa oikeaa rakkautta. Heille kaikki muut parisuhteen muodot ovat hämmentäviä, pelottavia ja voimakkaita tunteita herättäviä. Rakkauden tuleekin herättää voimakkaita tunteita, sillä rakkaus on suurin ja parantavin suoja maailman haasteissa, vääryyksissä ja epäoikeudenmukaisuuksissa. Parisuhde on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yhdessä ja erikseen. Platon kirjoitti kunnioittavasti ja lempeästi myös samaa sukupuolta olevien välisestä rakkaudesta jo ennen ajanlaskumme alkua. Onkin erikoista, että tämän päivän modernissa maailmassa muu kuin heteroseksuaalisuus herättää niin suurta tarvetta kritisoida, patologisoida ja moralisoida toisen ihmisen henkilökohtaisinta elämän aluetta, joka tuottaa hänelle iloa, läheisyyttä ja lämpöä.

Ystävyyteen kuuluva rakkaus voi olla elämän mittaista. Hyvä ystävyys kestää ja tukee kummankin elämän karikot ja myrskyt. Hyvä ystävyyssuhde ei kuole, vaikka ystävät joutuisivatkin kauas toisistaan pitkiksi ajoiksi. Myös päättyvien parisuhteiden surut jaetaan ja itketään yhdessä ystävän kanssa. 

Aikuisten väliseen rakkauteen liitetään automaattisesti seksi. Tämän vuoksi ammatillista tai hoidollista rakkautta ei nähdä oikeutettuna tai tavoiteltavana osana hoitosuhteita. Jos hoitotyön tai psykoterapian ammattilainen puhuu rakkaudesta potilaaseen, häntä voidaan pitää epäammatillisena tai vaarallisena. Vaikka terveydenhuollon ammattilainen ei ryhdy henkilökohtaiseen suhteeseen potilaansa kanssa, hoitosuhteeseen kuuluu ammatillista rakkautta. Ilman rakkautta toiseen ihmiseen ei voi tehdä hyvin työtä, jonka perusta on ihmisen psyykkisen kärsimyksen lievittäminen, sisäisen kasvun ja hyvän elämän tukeminen. 

Kaikkia rakkauden muotoja yhdistää pyrkimys yhteyteen ja hyvään. Kaikki elämämme aikana saatu ja koettu rakkaus kannattelee meitä ja lohduttaa elämän yksinäisinä aikoina. Toiminta, joka eristää, satuttaa tai vahingoittaa toista, ei pohjaudu rakkauteen.  Pidetään siis rakkaudella hyvää huolta itsestämme. Ollaan rohkeita lähestymään toisiamme, ystävystymään, rakastumaan ja luomaan hyviä suhteita! Ja mikä tärkeitä, säilytetään kunnioitus kaikki toinen toisiamme ja erilaisuutta kohtaan. Elämä tuottaa meille kaikille - yksin ja yhdessä - toistuvia sateita, tuulia ja myrskyjä. Onnellisia ovat kaikki, jotka saavat herätä uuteen päivään rakastavan suhteen suojassa - rakas ihminen mielessä tai vieressä.

Sanna Aavaluoma