Rakkauden suoja

Toukokuussa perheitä juhlitaan virallisesti kahtena kansainvälisenä teemapäivänä. Tänään 3.5. vietetään yhdeksättä sateenkaariperhepäivää. 15.5. on YK:n julistama kansainvälinen perhepäivä, jota on vietetty vuodesta 1993. YK korostaa perheen yhteisöllistä roolia ja sukupolvien välisen yhteyden tärkeyttä. Sateenkaariperhepäivän tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta erilaisista perheistä. Perhemuodot ovat erityisesti länsimaissa muuttuneet ja monipuolistuneet. Erilaisia perheitä on ollut olemassa aina, mutta niiden julkinen tunnustaminen ja juridinen asema eri maissa vaihtelee. Perhe on parisuhteen, vanhemmuuden, sisaruuden ja eri sukupolvien välisten systeemien summa. Halu rakastaa, tulla rakastetuksi, hoivata, huolehtia ja saada lapsia ei ole riippuvaista ihmisen sukupuoli- tai seksuaali-identiteetistä, eivätkä kaikki ihmiset halua saada perhettä. Ajatus perheestä tuntuu yksinkertaiselta, jos perhettä ajatellaan vain miehen ja naisen sekä heidän yhteisten lastensa muodostamana yksikkönä. Entä kun seksuaalivähemmistöön kuuluva haluaa perustaa perheen?

Erilaisia perhemuotoja on monia. Lapseton perhe voi olla puolisoiden tietoinen ratkaisu tai seurausta tahattomasta lapsettomuudesta. Naisparille yhteisen lapsen hankkiminen edellyttää päätöstä lapsen isän valinnasta ja siitä, kumpi lapsen synnyttää. Miespareille yhteinen vanhemmuus on vaikeammin toteutettavissa. Ydinperheen muodostavat samassa taloudessa asuvat vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa. Yhden vanhemman perhe voi syntyä suunnitellusti tai parisuhteen päättymisen seurauksena, kun vanhemmat eroavat tai toinen vanhemmista kuolee. Uusperheessä vähintään toisella on lapsi tai lapsia ajalta ennen nykyisen suhteen syntymistä. Uusperheen lapsi on voinut syntyä heterovanhempien suhteeseen tai sateenkaariperheen lapseksi. Apilaperheen lapset ovat syntyneet kahden eri perheyksikön yhteisiksi lapsiksi.Kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa kahden tai useamman henkilön sopimusta ryhtymisestä vanhemmiksi yhteiselle lapselle. Apilaperheen ja kumppanuusvanhemmuuden voivat muodostaa esimerkiksi kaksi miestä ja nainen, kaksi naista ja mies, miespari ja naispari tai kaksi aikuista ilman parisuhdetta. Kumppanuusvanhemmuus on ollut tähän asti tavallista lähinnä sateenkaariperheissä, mutta se on yleistymässä myös valtaväestön keskuudessa. Transsukupuolisen henkilön perhe voi säilyä sukupuolenkorjauksen jälkeen tai suhteen päättyessä hän voi prosessin jälkeen perustaa uuden perheen tai uusperheen. Polyperheen vanhemmilla voi olla useampia rakkaussuhteita. Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jossa yksi, molemmat tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Yleisin sateenkaariperhemuoto on naisparin ydinperhe, jossa vanhemmuus jaetaan yhdessä.

Vanhemmuus voi alkaa vanhempien mielessä jo kauan ennen lapsen syntymää. Vanhempien mielessä syntyvä tila lapselle sekä mielikuvat lapsesta ja itsestään vanhempina valmistavat heitä vanhemmuuteen. Lapsi tarvitsee vanhemmuuden tuomaa turvaa ja hoivaa jossain muodossa koko elämänsä. Varhaisissa hoivasuhteissa saatu vanhemmuus kannattelee ja lohduttaa ihmistä vielä vanhuuden päivinäkin. Vanhemmuuden eri osat voivat olla kahden tai useamman aikuisen kantamia. Geneettinen vanhemmuus on niiden aikuisten, joiden sukusoluista lapsi on syntynyt. Biologinen vanhemmuus sisältää biologisen suhteen lapseen. Lapsen synnyttänyt nainen ja lapsen hedelmöittymiseen siittiöt antanut mies ovat lapsen biologiset vanhemmat. Juridinen vanhemmuus muodostuu synnyttämisen, avioliitossa vahvistetun isyyden tai äitiyden tunnustamisen tai adoptioprosessin kautta. Juridinen vanhemmuus tuo aikuiselle lapsen elatusvelvollisuuden ja antaa lapselle perintöoikeuden vanhempaan ja tämän sukuun. Huoltajuuden omaavalla vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus päättää yhteistyössä toisen vanhemman kanssa lapsen nimestä, uskonnosta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja kasvatuksesta. Huoltajuus jatkuu lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta keskeiset sosiaalinen ja psykologinen vanhemmuus toteutuvat arjessa suhteessa lapseen. Ne eivät välttämättä ole sidoksissa muihin edellä mainittuihin vanhemmuuden muotoihin. Etä- ja lähivanhemmuus liittyvät eron jälkeen vanhemmuuden jakamiseen sekä sopimuksiin ja käytäntöihin siitä, kumman vanhemman luona lapsi pääasiallisesti asuu ja miten hänen suhteensa molempiin vanhempiin säilyy. 

Kun lapsettomuushoidot eivät tuota raskautta parin omilla sukusoluilla, raskaus voi mahdollistua lahjasoluhoidoilla. Uuden äitiyslain (253/2018) ja hedelmöityshoitolain (1237/2006) muutosten voimaantulon jälkeen naisparit voivat saada yhdessä hedelmöityshoitoa ja molemmat hoidossa olleet voidaan vahvistaa äidiksi ilman adoptioprosessia. Myös itselliset naiset voivat päästä hedelmöityshoitoihin. Suunnitelmallinen sijaissynnytys sen sijaan on Suomen hedelmöityshoitolaissa kiellettyä. Jotkut suomalaiset ovat turvautuneet asian järjestämiseen ulkomailla. Lapsettomien yhdistys Simpukka, Monimuotoiset perheet -verkosto, Sateenkaariperheet ry ja tahattomasta lapsettomuudesta kärsivien yhdistys Kohtuuttomat ry vaativat lainsäädäntöön muutoksia, jotka mahdollistaisivat sijaissynnytykselle eettisesti kestävät ja turvalliset rakenteet Suomessa. 

Adoptio voi olla perheen sisäinen tai perheen ulkoinen. Perheen sisäisessä adoptiossa avio- tai rekisteröity puoliso vahvistetaan puolisonsa lapsen juridiseksi vanhemmaksi. Perheen ulkoisessa adoptiossa lapsi tulee perheeseen sijaisvanhemmuuden tai kotimaisen tai ulkomaisen adoptioprosessin kautta. Sateenkaariperheissä yleisin adoptiomuoto on perheen sisäinen adoptio. Silloin naisparin toinen osapuoli adoptoi puolisonsa synnyttämän lapsen. Kun raskaana oleva nainen tietää, ettei halua pitää syntyvää lasta, hän voi luovuttaa lapsen suoraan synnytyslaitoksella adoptoitavaksi. Lastensuojelullisista syistä lapsi voidaan ottaa huostaan heti syntymän jälkeen. Suomessa biologisen vanhemman ja lapsen väliset juridiset siteet katkeavat, kun adoptio astuu voimaan. Adoptiota ei voi purkaa. On kuitenkin mahdollista sopia avoimesta adoptiosta, jolloin lapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempiin vanhempiinsa. Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan vuonna 2001. Avioliittolain uudistus, joka mahdollisti avioliiton ja perheen ulkoisen adoption samaa sukupuolta oleville pareille astui voimaan 1.3.2017. Ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin on vahvistettu Helsingin tuomioistuimissa huhtikuussa 2020.

Anna Moringin ja Jenni Kerppola-Pesun (2017) mukaan sateenkaariperheet ovat olleet usean tieteenalan kiinnostuksen kohteena viimeisten 40 vuoden ajan. Sekä suomalaisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan vanhemmuus on sateenkaariperheissä tasa-arvoista ja harkittua, sitä määrittävät perheen sisäinen rakkaus, tuki ja läheisyys. Lapset ovat toivottuja ja kasvavat samaan tapaan valtaväestöön nähden. Sateenkaariperheiden lapsiin kohdistuu kuitenkin tutkimusten mukaan syrjintää, joka vaikuttaa kielteisesti heidän hyvinvointiinsa.

Ne henkilöt ja tahot, joissa muunlainen kuin miehen ja naisen yhteinen vanhemmuus herättää kielteisiä ja ahdistuneita tunnereaktioita kieltävät nykyisen ymmärryksen ihmisen sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä unohtavat vanhemmuuden tärkeimmän tehtävän. Vanhemmuuden keskeinen tehtävä ja tarkoitus on luoda ja suoda rakkauden suoja lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle. Vanhemmuus ei aina perinteisissä miehen ja naisen muodostamissa ydinperheissäkään mahdollista lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. Samaan aikaan kaikissa parisuhdemalleissa kohdataan haasteita, joita intiimissä vuorovaikutuksessa toisen kanssa eläminen herättää ja kaikissa perhemuodoissa koetaan samansuuntaisia vanhemmuudessa koettuja haasteita. Jokaisessa perheessä tarvitaan joskus tukea vanhemmuuden, perheen kehitysvaiheiden tai parisuhteen haasteisiin. Toivon, että vielä joskus elämme maailmassa, jossa voidaan juhlia ja viettää kaikkien perheiden päivää ilman, että jonkun ihmisryhmän oikeudesta rakkauteen tarvitsee erikseen muistuttaa. Hyvää kevättä ja rakkautta kaikkiin perheisiin!    

Sanna Aavaluoma

Kuva Aino Aavaluoma