Sisareni puolesta

07.01.2024


Nick Cassavetesin elokuva Sisareni puolesta vuodelta 2009 on kertomus vakavasta sairaudesta ja kuolemasta perheessä, todellisuuden hyväksymisen vaikeudesta ja sairauden vaikutuksista sisarussuhteisiin. Samalla kun Sisareni puolesta elokuva herättää eettisiä kysymyksiä vanhempien vallasta suhteessa lapsiinsa, se on kertomus todellisesta sisarusrakkaudesta.

Sara ja Brian Fitzgeraldilla on kaksi lasta, Jesse ja Kate. He eivät ole tekemisissä sukulaistensa kanssa. Brianin suku on varakas ja etäinen, Sara puolestaan ei kestä sukulaisiaan. Perheestään Saralla on läheinen suhde ainoastaan sisarensa kanssa. Kun Kate neljävuotiaana sairastuu akuuttiin promyelosyyttiseen leukemiaan Sara jää pois työstä ja omistautuu tyttärensä hoitamiselle. Epätoivo valtaa vanhempien mieltä, kun selviää, ettei kukaan perheestä ei ole sopiva Katen hengen pelastavaksi luuydinluovuttajaksi.

Istukkaan ja napanuoraan jäävä sikiön veri on osoittautunut rikkaaksi kantasolujen lähteeksi. Sillä voidaan pelastaa monia veritauteja sairastavia potilaita. Yhdysvalloissa istukkaveren kantasolut on hyväksytty vaihtoehtoiseksi kantasolusiirteeksi, kun kudostyypiltään sopivaa sukulaissiirrettä ei ole käytettävissä. Suomessa SPR:n Veripalvelu vastasi istukkaveren talteenotosta vuosina 1999-2014. (Kekomäki 2014) Katen hoitava lääkäri ehdottaa epävirallisesti Saralle ja Brianille perheenlisäystä napanuoraveren Katelle saamiseksi.

Sara ja Brian tarttuvat ehdotukseen ja seuraava raskaus etenee kontrolloidusti alkion kudostyyppien sopivuuden varmistamiseksi. Perheen kolmannesta lapsesta, Annasta tulee luovuttajalapsi jo ennen syntymäänsä. Syntymänsä jälkeen Anna on antanut sisarelleen napanuoraverta, valkosoluja ja luuydintä. Hän on ollut sisarensa vuoksi sairaalassa kahdeksan kertaa, ja luovutusten seurauksena saanut erilaisia sivuoireita.

Parantumattoman sairauden hyväksyminen on vaikeaa ja perheiden tavat reagoida ja selviytyä ovat yksilöllisiä. Perheen ulkoinen todellisuus voi olla yhteinen, mutta perheenjäsenten sisäiset todellisuudet poikkeavat toisistaan. Elämän arvot voivat kirkastua ja suhteet lähentyä, mutta perheessä koetaan myös ristiriitaisia ja sietämättömiä tunteita. Suru ja menettämisen pelko voivat aiheuttaa takertumista ja kietoutumista. Kun yksi perheen lapsista sairastuu ja on oikeutetusti erityisen hoivan ja huomion kohteena, muut perheen lapset jäävät vaille tarvitsemaansa vanhempien huomiota. Vaikka Fitzgeraldin perheessä on paljon rakkautta, pelko Katen kuolemasta on täyttänyt vanhempien mielen. Jessen lukihäiriö on jäänyt tunnistamatta ja hän joutuu kamppailemaan oppimisvaikeuksiensa kanssa yksin. Anna tietää, että hänet tehtiin tiettyä tarkoitusta varten – varaosiksi sisarelleen. Häntä ei olisi olemassa, mikäli Kate olisi terve. Terveet lapset yrittävät olla kuormittamatta vanhempiaan omilla huolillaan.

Vuosien remission jälkeen Katen sairaus aktivoituu, kun Kate on 15-vuotias. Kate tutustuu sairaalassa toiseen leukemiapotilaaseen Tayloriin ja nuorena päättyvässä elämässään saa kokea rakastumisen ja jonkinlaisen itsenäistymisen vanhemmistaan. Taylor ja Kate voivat jakaa kivut, hoitokokemukset sivuvaikutuksineen sekä kyvyn tarttua hetkiin, joissa sairaus ei ole keskiössä. Kun Kate ja Taylor valmistautuvat sairaalan hoidossa oleville lapsille ja nuorille järjestämiin tanssiaisiin, vanhempien liikutus ei sisällä haikeutta ja onnea aikuistuvista nuorista, vaan kivun kaikesta siitä, mitä he eivät tule elämässään kokemaan. Pian tanssiaisten jälkeen Taylor katoaa ja Kate saa sairaalassa kuulla tämän kuolleen.

Kun Katen munuaiset lakkaavat toimimasta, aletaan suunnitella munuaisensiirtoleikkausta, jossa 11-vuotias Anna toimisi luovuttajana. Katen voinnin heikentyessä Brian alkaa epäröidä tehtyjen hoitoratkaisujen kestävyyttä. Hän miettii, onko tilanne rangaistus yrityksistä ratkaista tilannetta luonnonvastaisesti. Sara kieltäytyy näkemästä totuutta. Hän ei halua kuulla Katen väsymyksestä, masennuksesta tai irti päästämisestä, vaan tyttärensä Annan sanoin on omistautunut Katen elossa pitämiseen. Vain sisarukset voivat kohdata realiteetin, mutta joutuvat löytämään rajun ratkaisun sen sallimiseksi. Anna haastaa vanhempansa oikeuteen ja hakee lääketieteellistä itsenäisyyttä ja oikeutta päättää itse omasta ruumiistaan.

Oikeudenkäynnissä Anna hakee juristinsa avustuksella rajoituksia vanhempien oikeuksiin. Sara toimii itsensä puolustusasianajana. Tapauksen käsittely oikeussalissa on latautunutta ja ahdistavaa kaikille. Annan teko herättää vanhemmissa voimakkaita tunteita. Sara vetoaa Annan alaikäisyyteen ja kyvyttömyyteen ymmärtää tilannetta. Oikeuskäsittelyn tauolla Anna soittaa sisarelleen sairaalaan ja toteaa ettei tiedä kauanko jaksaa enää jatkaa. Myös Jesse on oikeussalissa levoton ja tuskastunut seuratessaan pikkusiskonsa kuulustelua. Lopulta Jesse ei voi olla vaiti vaan paljastaa kaikille Katen haluavan kuolla. Vasta nyt aikuisille selviää koko oikeudenkäyntiprosessin tapahtuvan Katen aloitteesta. Ymmärrettyään, ettei hänen äitinsä suostuisi luopumaan leikkaussuunnitelmasta, eikä kykenisi kuulemaan tyttärensä hyväksyneen vääjäämättömän kuolemansa, hän pyysi Annaa haastamaan vanhemmat oikeuteen ja kieltäytymään hoitojen jatkamisesta.

Kuolevien potilaiden psykoterapeuttina ja saattohoitajien työnohjaajana työskennelleen psykoanalyytikko Pirkko Siltalan mukaan hyvään saattohoitoon kuuluu kuolevan koko tunneskaalan vastaanottamaan kykenevät läheiset ja ammattilaiset. Elämän loppumiseen liittyvän surun lisäksi kuoleman lähestyessä pintaan voivat nousta syyllisyyden, katkeruuden ja vihan tunteet. (2017). Kate voi puhua kuolemasta, tunteistaan ja tuntemuksistaan lääkärinsä, isänsä ja sisarustensa kanssa. Hän on valmistautunut omaan kuolemaansa tehden sairaalassa leikekirjan elämästään ja perheestään. Kirjassa Kate pyytää anteeksi

  • veljeltään vanhempien kaiken huomion viemisestä
  • isältään tältä elämän rakkauden viemisestä
  • äidiltään sitä, ettei tämä voittanut, vaikka luopui kaikesta Katen vuoksi
  • siskoltaan, että tästä huolehtimisen sijaan aiheutti tälle kipuja

Kuoleman lähestyessä kuolemanpelko voi varastaa jäljellä olevan elämän. Sen estämiseksi olisi tärkeää voida elää sellaista elämää, joka nyt tekee onnelliseksi. (Schmitt 2021). Kate toivoo pääsevänsä vielä meren rantaan. Hänen hoitava lääkärinsä rohkaisee Briania toteuttamaan tyttärensä toiveen. Brian ja lapset alkavat innolla valmistella lähtöä. Tieto suunnitelmasta saa Saran pois suunniltaan. Hän pelkää retken seurauksia ja vaatii Katen palauttamista osastolle. Tilanne kriisiytyy vanhempien välillä Brianin esittämään erouhkaukseen. Brianin rohkeus puolustaa tytärtään saa lopulta myös Saran pysähtymään. Koko perhe saa nauttia meren äänistä, tuulesta ja auringon lämmöstä. Sairaalaan palatessaan Kate ymmärtää, kuka perheessä tarvitsee eniten tukea. Hän hyvästelee isänsä ja sisaruksensa ja haluaa äitinsä jäävän luokseen sairaalaan. Vaikka Sara ei enää kiellä todellisuutta, vielä elämänsä viimeisillä hetkillä Kate lohduttaa murtunutta äitiään.

Eheyttävästä surusta kertoo perheen elämän jatkuminen sekä perheenä että yksilöinä surusta huolimatta. Kuollutta perheenjäsentä voidaan muistella ymmärtäen hänen kuuluvan menneeseen. Anna kertoo perheestään: Äiti on palannut työhön. Isä jäi eläkkeelle ja ryhtyi vapaaehtoistyöntekijäksi nuorille, joilla on ongelmia. Jesse aloitti opinnot taidekoulussa. Joka vuosi Katen syntymäpäivänä perhe matkustaa yhdessä merenrannalle. Annan voitti oikeusjutun ja on lääketieteellisesti itsenäinen. Anna on vapautunut syyllisyydestään ja tehtävästään pelastaa sisarensa. Hän pohtii edelleen miksi Katen piti kuolla, mutta vastaa itselleen: Kuolema on vain kuolema, sitä ei kukaan voi ymmärtää. 

Sanna Aavaluoma


Rooleissa

  • Sara Fitzgerald  - Cameron Diaz

  • Brian Fitzgerald - Jason Patric

  • Jesse Fitzgerald - Evan Ellingson

  • Kate Fitzgerald - Sofia Vassilieva

  • Anna Fitzgerald - Abigail Breslin

  • Aunt Kelly - Heather Wahlquist

Lähteet

  1. Kekomäki Riitta (2014) Vapaaehtoisten luovuttajien istukkaveren talteenotto lopetettu Suomessa. Lääketieteellinen aikaiauskirja Duodecim 2014; 130(1):9-10.https://www.duodecimlehti.fi/duo11436

  2. Schmitt Florence (2021) Elämä, jätä ovi auki. Opas palliatiiviseen hoitoon siirtyvälle potilaalle k´ja hänen läheisilleen. Suomen syöpäpotilaat ry. https://syopa-alueelliset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/sites/271/2021/06/02082123/oviauki_web_010621.pdf</p>

  3. Siltala Pirkko(2017) Saattohoidossa kuoleva tarvitsee kuuntelijaa. Haastattelu kirjasta Elämän päättyessä- matka kohti kuolemaa. https://www.terve.fi/artikkelit/saattohoidossa-kuoleva-tarvitsee-kuuntelijaa