Sivelevät ja sivaltavat sanat

Vaikka eläinlajit kommunikoivat toisilleen monilla tavoin, on ihmisellä käytössään erityinen lahja - puhuttu kieli kaikkine murteineen. Osaamme hellitellä ja koskettaa sanoillamme, äänellämme ja puheellamme. Vauvoille leperrellään. Rakastuneilla on oma yhteinen kielensä, jota muut eivät aina ymmärrä. Parisuhteessa voidaan satuttaa toista monella tavalla. Väkivallaksi mielletään usein vain fyysinen toiseen kiinni käyminen, mutta myös sanat voivat sivaltaa ja satuttaa. Tunnistatko sinä omassa suhteessasi olevaa kieltä? Millä tavalla erilaiset tunteenne vaikuttavat siihen, miten puhutte toisillenne?

Vauvoilla ei ole vielä sanoja, symboleja tai käsitteitä. Vauvat kuitenkin ymmärtävät tunnekielen, jolla heille puhutaan. Vauvat hengittävät kodin tunneilmapiiriä. Se tallentuu lapseksi kasvavan sisäiseen maailmaan ilman, että sitä pitää miettiä. Kodin tunneilmasto sisältää myös toisille puhumisen tavan, äänensävyt, äänen korottamisen tyylin. Jos huutaminen ja nimittely on vanhempien välillä jatkuvaa, lapsi sisäistää sen normaalina parisuhteeseen kuuluvana puhumisen tyylinä.

Liian harvoin sanomme toisillemme kauniita asioita. Vaikka ajattelemme niitä mielessämme, ne jäävät liian usein omaan tietoomme. Sanallinen helliminen ei tarkoita lässytystä tai hempeilyä. Pientenkin ilahduttavien asioiden kuuleminen silittää sielua. Kuuluuko teidän arkeenne sanat "huomenta", "kiitos", "rakas", "autatko...", "voisitko...", "tarvitsetko...", "Hyvää yötä"?

On tärkeää voida ilmaista ja kertoa toiselle omista tunteistaan. Ilman tunteiden tunnistamista niiden viesti vääristyy ja välittyy toiselle usein päinvastaisena kuin niiden viesti oikeasti olisi. Kun tunteet tulevat itselle sietämättömäksi, sietämätön kaadetaan sanojen muodossa puolison niskaan. Vihan vallassa käsitys tunneilmaisusta muuntuu. Haavoittuvuuden tunteelta suojaudutaan hyökkäämällä toista vastaan. Siten syvä kaipaus toisen läheisyydestä tulee ilmaistuksi syytöksenä siitä, ettei toinen kykene läheisyyteen. Oma yksinäisyys ja sen raskaus tulee kerrottua toiselle valituksena siitä, että toinen toistuvasti hylkää. Oma toive tulla kuulluksi tulee ilmaistua toiselle toteamuksena siitä, että toinen on tunnevammainen ja kyvytön keskustelemaan.

Tuhoava ja rikkova kommunikointi sisältää kuvitelman siitä, että rehellisesti viestiminen oikeuttaa satuttamaan ja nöyryyttämään toista. Paripsykoterapiassa lauseen aloitus "Rehellisyyden nimissä..." saakin hälytyskellot soimaan terapeutin mielessä. "Sivistyneesti ilmaistu" halveksunta on yhtä vaurioittavaa kuin huutaminen. Jos viestimme sisältö on halveksunta, sen vastaanottaja kuulee sanamme huutona. Ammattilaiset eivät saa sallia sanallista väkivaltaa. Heidän tehtävänsä on pysäyttää halveksiva puhe ja nimittely terapiatilassa, jonka tulee säilyä turvallisena vyöhykkeenä kaikille osapuolille.

Kosketamme toisiamme myös sanoilla. Parisuhteessa sanamme voivat silittää, sivellä tai sivaltaa. Katsele hetki tämän kirjoituksen kuvaa virittäjänä sisäiselle viestillesi. Minkälainen tunnelma sinun suhteessasi on tällä hetkellä. Mitkä sanat sinä näet laatassa? Jos ojentaisit sen puolisollesi, minkälaisen viestin hän sinulta saisi?

• Sivaltaisitko sanoen: "Häivy vikkelästi!" / "Haista v***u" tai "Heitä veivisi"?
  
• Huomioisitko sanoen: "Hidasta vähän" / "Huilataan vapaapäivänä!" tai "Hymyilet viehkosti"?
  
• Sovittelisitko sanoen: "Häiritseekö vaikenemiseni?" / "Huomasin virheeni" tai " Huolithan vierellesi?"
  
• Hellisitkö sanoen: "Haluatko vaahtokylpyyn? / "Halataan vielä!" tai "Hurmaannun vieläkin!"    
  

Sanna Aavaluoma