Suostumuksen suolla

22.09.2019

Itsemäärämisoikeus tarkoittaa ihmisen oikeutta päättää omasta henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan. Suostumus on hiljainen tai ääneen lausuttu vapaaehtoisuuden ilmaisu. Seksuaalinen suostumus merkitsee tietoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen perustuvaa yhteisymmärrystä tai sopimusta yhdynnässä tai muussa seksuaalisessa teossa mukana olosta. Itsemääräämisoikeus sisältää myös oikeuden muuttaa mieltään, peruuttaa annettu suostumus. Suomi on maailman soisin maa. Suo voi syntyä kolmella eri tavalla. Järvet voivat kasvaa umpeen pohjasta tai pinnasta käsin. Metsämaa voi muuttua suoksi, kun pohjavesi yltää lähelle maan pintaa. Myös merestä kohoava maa voi soistua. Suotyyppejä on lukuisia. Suo voi olla puustoinen tai puuton. Se voi olla tyypiltään räme, korpi, neva, letto, luhta, lähteikkö, hete, konto, rimpi tai jänkä. Kansanperinteessä suo edustaa maan ja veden välitilaa, jossa tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen kohtaavat. Vaikka suolla voi kasvaa kauniita kasveja tai hillaa, suonsilmään voi upota ja hukkua. Suostumus sisältää sanan suo. Suostumuksen määrittely on yhtä vaikeaa kuin hetteisellä suolla veden ja rannan välisessä maastossa kulkeminen. Ääneen sanottu tai eleellä ilmaistu myöntyminen kuulostaa selkeältä, mutta mistä voi tietää suostumuksen antajan todellisen sisäisen vapauden ja kyvyn suostumuksen antamiseen?

Keskustelu suostumuksesta, kunnioituksesta, rajoista ja oikeuksista erityisesti seksuaalisuuteen liittyen on kiihtynyt ja kiihdyttää ihmisiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Me too -kampanja avasi vaiettujen kokemusten padot myös Suomessa. Keskustelu paljasti edelleen vallalla olevia asenteita, joita on vaikea uskoa tämän päivän sivistyneeseen yhteiskuntaan kuuluviksi. Eurobarometri-kyselyn mukaan suomalaisista miehistä 7 % ja naisista 6 % on sitä mieltä, että seksi ilman toisen suostumusta on hyväksyttävää, jos on lähtenyt vapaaehtoisesti toisen kotiin juhlista tai treffeiltä. Tänä syksynä elokuvateattereissa nähdään uusi kotimainen elokuva "Tottumiskysymys" jossa seitsemän naisohjaajaa nostaa esiin sukupuolittuneen vallankäytön kysymyksiä. Vaikka elokuva-ala on ollut keskustelussa vahvasti esillä, teema on kypsynyt monella alalla jo ennen kampanjan käynnistymistä.

Epätasa-arvoisissa suhteissa kieltäytyminen voi olla vaikeaa henkilölle, joka ei ole varma omista rajoistaan ja oikeuksistaan. Tällaisia suhteita ovat kaikki ihmissuhteet, joissa toisella osapuolella on eriasteista päätäntävaltaa toisen elämän suhteen. Esimiehet, opettajat, kouluttajat, työnohjaajat ja terapeutit ovat esimerkkejä henkilöistä, jotka ammattiasemansa myötä edustavat toiselle jonkinlaista valtaa. Heidän esittämiinsä mihin tahansa pyyntöihin vastaroolissa olevan on vaikea kieltäytyä. Erilaiset eettiset ohjeistukset velvoittavat terveydenhuollon ammattilaisia pitäytymään kaikenlaista henkilökohtaisista suhteista nykyisiin ja entisiin potilaisiinsa.

Miten ihmisen kyky tunnistaa omat rajansa ja oikeutensa sekä kyky suojautua niiden rikkoutumisen uhkaa vastaan syntyvät? Ihminen, joka on tullut varhaisissa suhteissaan kaltoin kohdelluksi, on menettänyt kykynsä suojella itseään - tai oikeammin hänelle ei ole koskaan syntynytkään kykyä tunnistaa omia rajojaan ja puolustaa niitä. Elinaikaisen kasvun ja kehityksen myötä ihminen pyrkii sisäiseen tasapainotilaan, jossa voisi olla ilman ahdistusta ja pelkoa. Psyykkisen sietokyvyn ylittäneet traumat vaikuttavat siten, että traumatisoitunut ihminen tiedostamattaan hakeutuu tai ajautuu yhä uudelleen olosuhteisiin ja ihmissuhteisiin, joissa hän tulee uudelleen hyväksikäytetyksi niin kauan kunnes trauma on hoidettu. Näissä pakkotoiston ohjaamissa tilanteissa hän pyrkii kohtaamaan traumansa, mutta hoitumisen sijasta trauma toistuu. Vaikeassa traumattisessa tilanteessa, jossa ihmisen henki tai psyykkinen olemassaolo on uhattuna, ihminen jähmettyy tai lamaantuu. Silloin hän ei kykene puolustamaan itseään vaan alistuu tilanteeseen toivoen sen olevan siten nopeammin ohi.

Rajaton tai suojaton ihminen on helposti houkuteltavissa tai manipuloitavissa monenlaiseen toimintaan, jonka luonne voi paljastua vasta toiminnan aikana. Toisen miellyttämisen tarve, hyväksytyksi tulemisen toive, hylätyksi tulemisen pelko tai turvattomuuden tunne voi saada ihmisen toimimaan oman itsensä unohtaen. Suuri osa lasten hyväksikäyttötarinoista sisältää epämääräisiä tilanteita, joissa lapsi ei ole mitenkään voinut ymmärtää sitä, mitä häneltä pyydetään. Surullista onkin, että monet hyväksikäyttäjät vilpittömästi kokevat lapsen olleen tilanteissa mukana omasta tahdostaan. Nuori ihminen on utelias, seikkailunhaluinen ja usein myös uhmakas. Uudehkona ilmiönä on havaittu nuoriin kohdistuva hyväksikäyttö, joka tapahtuu erilaisten houkuttelevien hyödykkeiden välityksellä. Tällaisiin hyväksikäyttösuhteisiin nuoria etsiviä henkilöitä on erilaisilla netin keskustelupalstoilla. He tutustuvat nuoriin virheellisillä profiileilla, herättävät nuoren luottamuksen ja saavat nuoren suostumaan ehdotettuun tapaamiseen. Kun 13-vuotias houkutellaan seksiin tarjoamalla hänelle rahaa, tupakkaa, alkoholia, merkkivaatteita tai yösijaa, on kyse hyväksikäytöstä, ei nuoren itsenäistymiseen liittyvästä rajojen kokeilusta ja hänen itsenäistymiskehitystään palvelevasta irrottautumisesta.

Erityisen hetteisellä suolla liikutaan seksissä, johon liittyy toisen alistaminen. Roolileikkeihin verrattava tietoinen leikki on eri asia, kuin väkivaltaiset sadomasokistiset suhteet. Paljon nöyryytystä kokeneelle itsearvostuksensa menettäneelle ihmiselle toisen hallintaan, kontrolliin tai alistamiseen perustuvaan seksiin suostuminen voi antaa hetkellisen helpotuksen tunteen siihen sisältyvien sääntöjen ja sopimusten kautta. Niiden ansiosta ihminen voi kokea hallitsevansa tilannetta ja saavuttavansa turvallisuuden ja ennakoitavuuden tunteen tilanteeseen liittyvästä kivusta tai nöyryytyksestä huolimatta. Tuleeko meidän ajatella hänen olevan itseään tuhoavissa suhteissa omasta vapaasta halustaan? Kertooko seksuaalisuuden linkittyminen alistamiseen tai alistetuksi tulemiseen hyvinvointia liittyvästä omasta valinnasta vai hyvän ja pahan sekoittumisesta?

Seksityöläiseksi päätymiselle on monenlaisia polkuja. Toiset kertovat valinneensa uran vapaaehtoisesti. Osan elämäntarinaan kuuluu varhaista kaltoinkohtelua, kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta tai hyväksikäytöstä. Seksityötä tekeviin naisiin kohdistuneissa tutkimuksissa on kuvattu osallistujien omaan kehoon kuulumattomuuden tunteita, mielen ja kehon irrottamista toisistaan ja passiivisesti toimimista. Naiset kuvasivat myös työn myös aiheuttavan häpeää ja itsesyytöksiä. Voimmeko heidän kohdallaan vilpittömästi ajatella heidän ammatinvalintansa perustuvan vapaasta tahtoon?

Nykyisen seksuaalirikoslain mukaan raiskaustuomio edellyttää seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikkomisen lisäksi väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista, ellei uhri ei ole huumattu, unessa tai toimintakyvyttömässä tilassa. Passiivisuus, lamaantuminen tai alistuminen voidaan tällöin tulkita suostumukseksi. Suostumus 2018 kampanja keräsi yli 55 000 allekirjoitusta ja eteni kansalaisaloitteena eduskuntaan. Sen pyrkimyksenä on muuttaa raiskauksen rikosoikeudellista määritelmää nykyisestä väkivallan tai sen uhan lisäksi perustumaan suostumuksen puuttumiselle.Tavoite on hallitusohjelmassa. Muutosta vastaava laki on voimassa nykyisin jo Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Saksassa.

Suostumuksen maastoissa liikuttaessa on monenlaisia soita huonon parisuhteen korvesta raiskauksen rämeeseen. Turvallinen kotimetsä voi muuttua suoksi, kun pohjavedessä uinuvat voimat nousevat pintaan. Kun järvi, jossa on ennen nautittu uimisesta alkaa kasvaa umpeen, liikkumatila siinä loppuu. Suonsilmä voi yllättää ja pudottaa vaeltajan vaaraan. Suolla voidaan liikkua, mutta sen vaarat tulee tiedostaa. Pitkospuita pitkin kulkeminen yhdessä on turvallista ja veneellä voidaan yhdessä soutaa juuttumatta rannan tiheikköön. Suostumuksen kysymykset eivät koske vain äärimmäisiä vaaratilanteita. Ne ovat totta ja läsnä jokapäiväisissä suhteissamme omien rajojemme tunnistamisen, kuuntelemisen ja ilmaisemisen sekä toistemme  kunnioittamisen hetkissä.   


Sanna Aavaluoma