Vuokraperheet

22.09.2024


Takehito Sakamoton elokuva Vuokraperheet (Rentaru famirii) vuodelta 2023 perustuu todelliseen japanilaiseen henkilöstövuokrausbisnekseen, jossa yksinäiseen tai vaikeaan todellisuuteen voi ostaa hetkeksi ystäviä, seurustelukumppanin, sukulaisia tai perheenjäseniä. Dokumentinomaisesti rakennettu draama tarkastelee ilmiötä niin asiakkaiden kuin työntekijän kannalta. Tarina avaa japanilaista kulttuuria, jossa sosiaalisen häpeän pelko saa ylläpitämään ja luomaan valheellisia kulisseja. Elokuva herättää monenlaisia tunteita ja haastaa katsojan tunnistamaan ja pohtimaan tarjottavan palvelun moraalia ja eettisiä kysymyksiä.

Tokiolainen Kenta Mikami, entinen näyttelijä ja malli, perusti 27-vuotiaana Human rental -yrityksen ja on nyt neljän alaisen esimies. Yritys saa vuosittain 3000 tilausta, neljäksi tunniksi palvelua saa 20 000 jenillä (141 €). Mikamin mukaan Japanissa työskentelee 2000 rekisteröityä vuokraperheenjäsentä. Mikami itse toimii vuokraisänä 25 lapselle. Lisäksi hän esittää aikuista poikaa koko elämänsä yksin eläneelle iäkkäälle miehelle ja poikaystävää useille sinkkunaisille. Kertaluontoisena palveluna hän muuntuu petetyltä poikaystävältä tämän tyttöystävän kanssa anteeksiantoa anovaksi mieheksi tai esiintyjän maksetuksi faniksi yleisön joukossa. Radiohaastattelussa Mikami määrittelee työnsä asiakkaiden tarpeisiin korkealla tasolla vastaamiseksi. Hän markkinoi yritystään omana itsenään, vaikka se sisältää riskin tulla nähdyksi ja tunnistetuksi. Henkilökohtaisesti Mikami ihannoi parisuhteita, jossa ei olla riippuvaisia toisistaan mutta puolisoiden välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus. Mikami on seurustellut 5 vuotta, mutta perhettä hän ei halua, sillä pelkää että kokisi olevansa vuokraisä mahdollisille lapsilleen. Onko työ vaurioittanut hänen omaa käsitystään perheestä vai saako hän rooleissaan riittävää tyydytystä ja sisältöä myös omaan elämäänsä ilman velvoitetta sitoutua?

Elokuva alkaa noin yksivuotiaan Sakuran pelokkaalla itkulla vanhempien välisessä väkivaltatilanteessa, jonka päätteeksi Tomoko-äiti päättää suhteen mieheensä. Kun Sakura alkaa leikki-ikäisenä kysellä isästään, alkaa valheellinen tarina siitä, miksi isä ei ole ollut osallisena perheen elämässä. Tomoko löytää netistä Mikamin yrityksen mainoksen ja tekee pitkäaikaisen vuokraisäsopimuksen Mikamin kanssa. Neljän vuoden kuluttua Sakuran biologinen isä ilmestyy yllättäen entisen perheensä luo. Hän kertoo jo ovella olevansa Sakuran isä, vannoo Tomokolle muuttuneensa ja anoo uutta mahdollisuutta elää yhdessä perheenä. Vanha dynamiikka käynnistyy välittömästi. Parin välillä syntyy käsirysy ja Tomoko ajaa ex-miehensä pois uhaten soittaa poliisit paikalle. Sakuralle Tomoko valehtelee, ettei tuntenut kotiin tunkeutujaa. Sakura soittaa äitinsä puhelimesta Mikamille ja kysyy, onko tämä hänen oikea isänsä. Lopulta Tomoko joutuu kertomaan tyttärelleen totuuden. Petetty ja järkyttynyt Sakura lukittautuu omaan huoneeseensa. Tomoko ymmärtää tehneensä jotakin anteeksiantamatonta ja irtisanoo sopimuksensa Mikamin kanssa. Hän perustelee päätöstään sillä, ettei halua enää satuttaa tytärtään. Todellisuudessa Sakura tulee satutetuksi moninkertaisesti. Hän saa tietää totuuden biologisesta isästään, joka ei ole ollut osa hänen elämäänsä. Samalla tyttö menettää vuokraisän, johon on vuosien aikana syntynyt todellinen kiintymyssuhde. Sakura menettää myös luottamuksen äitiinsä, joka on siirtänyt tyttärelleen mielikuvan parisuhteesta, joka on väkivaltainen ja kieltää totuuden. Vastoin äitinsä ratkaisua Sakura ilmoittaa edelleen haluavansa tavata ikävöimäänsä, isänään pitämäänsä Mikamia.

Entinen pornotähti Seiran on menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei tiedä hänen menneisyydestään eikä nykyisestä työstään hierojana. Oman perheensä ja ystäviensä hylkäämä tuleva morsian ei voi mennä naimisiin ilman häihin osallistuvaa perhettä. Seiran vuokraa Mikamin työryhmineen esittämään vanhempiaan, ystäviään sekä esimiestään ja työtovereitaan "urheiluliikkeestä", jossa sulhanen luulee hänen olevan työssä. Työryhmän tulee opetella toistensa nimet ja roolit, eivätkä he saa missään tilanteessa paljastaa olevansa todellisten henkilöiden sijaisia. Sulhasen vuoksi morsian kiittää "vanhempiaan saamastaan kasvatuksesta ja tuesta" ja kuulee "esimiehensä onnittelupuheen morsiamelle". Kukaan ei ole ajatellut miten tarinaa ylläpidetään häiden jälkeen. Minne morsiamen "perhe ja työyhteisö" katoavat juhlan jälkeen?

Osa-aikaisena työntekijänä ruokakaupassa työskentelevä Masami on yksinhuoltaja, joka on vuokrannut Mikamin poikansa isäksi. Mikamin suositukset tapaamisista joka toinen viikko eivät tuo Masamille riittävää tunnetta "oikeasta perheestä". Kiinteämpää yhteyttä toivova Masami tiivistää ajanvarauksiaan ja alkaa ottaa kulutusluottoja selvitäkseen palvelumaksuista. Kun Masami on tilaamassa Mikamia luokseen kahdeksatta kertaa saman kuukauden aikana, Mikami alkaa rajoittaa tapaamisia. Masami ei voi ymmärtää eikä hyväksyä tilannetta ja järjestää kadulla äänekkään kohtauksen. Säännöllisten tapaamisten ja ihmiskontaktin tuottama mielihyvä on ymmärrettävää. Masami tietää ostavansa Mikamin aikaa, vaikka toivoo, että tämä voisi olla hänen saatavillaan kuten läheinen ihmissuhde. Asiakkaan vaatimukset herättävät työntekijässä ristiriitaisia tunteita enemmän kuin muut elokuvassa kuvatut asiakassuhteet ja palveluun "addiktoituminen" nimetään eettiseksi ongelmaksi.

Todellinen eettinen ristiriita nähdään teini-ikäisen Nanakon tarinassa. Hän asuu kaksin äitinsä kanssa. Nanakon biologisesta isästä ei elokuvassa kerrota, Mikami on ollut Nanakon vuokraisä jo seitsemän vuoden ajan. Useaa työtä tekevä ja uupunut Nanakon äiti kuolee yllättäen kesken työpäivänsä. Mikami tulee Nanakon kanssa hautajaisiin ja joutuu paljastamaan totuuden. Mikami kertoo yrityksestään ja Nanakon äidin kanssa tekemästään sopimuksesta. Hän kutsuu Nanakon käymään toimistollaan ja kertoo samalla, etteivät tapaamiset voi jatkua. Juuri äitinsä menettänyt Nanako menettää myös isänään pitäneensä Mikamin. Yksin jäänyt Nanako käyttäytyy itsetuhoisesti, mutta ei onnistu yrityksissään. Vaikeista asioista totuudellisesti läheisille kertomisen mahdottomuus näyttäytyy myös Nanakon ja hänen koulutoverinsa välillä. Pois koulusta jäänyt Nanako toteaa voivansa paremmin kuin koskaan – ja lopettavansa koulunkäynnin. Nanako hakee työtä lomahotellista. Häntä kohtaa todellinen onnenpotku, sillä työpaikan ja asunnon lisäksi hän saa myötätuntoisesti kohtaloonsa suhtautuvan hotellin omistajan Dendenin ja ikäisensä työkaverin. Denden rohkaisee Nanakoa opiskelussa, unelmiensa toteuttamisessa sekä vuokraisään yhteyden ottamisessa ja tämän tapaamisessa avoimena heidän suhteensa laadusta kuluneina vuosina.

Elokuvan jokaisella henkilöillä on inhimillinen tarve ja kaipuu perheyhteyteen. Mutta mikä tekee ihmisten välisestä yhteydestä kannattelevaa, kasvua tukevaa ja lähimmäisestä vastuunkantamiseen motivoivaa? Missä menee raja hyväntahtoisen auttamisen ja valheen välillä? Ostaessaan itselleen syntymäpäiväjuhlavieraat yksinäinen ihminen on tietoinen käyttävänsä maksullista palvelua ja saa iloisen juhlahetken – joskin ventovieraiden kanssa. Deittikumppanin vuokraava voi harjoitella sosiaalisia taitoja. Yksinäinen ikääntyvä voi kuvitella olevansa vanhempi tai isovanhempi, mutta hyväksikäytetyksi tulee lapsi, jonka pyydetään kutsuvan vierasta miestä vaarikseen. Entä miten vaikuttaa lapseen aikuinen, joka valehtelee olevansa hänen vanhempansa?

Kaikkialla maailmassa perheet joutuvat tilanteisiin, joissa oma sosiaalinen tukiverkosto puuttuu, pettää tai menetetään. Kaikkialla on yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät osaa tai pysty luomaan ihmissuhteita. Ihmisen tarve yhteyteen ja kokemukseen omasta merkityksestä toiselle eivät kuitenkaan koskaan katoa. Suomalaisen sosiaalihuoltolain mukaan "sosiaalipalvelut ovat hyvinvointialueen sosiaalipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta"(finlex). Sosiaalipalvelujen avohoitopalveluina on mahdollista saada mm. sosiaalista kuntoutusta, kotiin tehtävää perhetyötä, tuettua asumista, kasvatus- ja perheneuvontaa, tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa sekä päihde- ja mielenterveystyötä. Useat järjestöt tarjoavat lapsille ja nuorille tukihenkilötoimintaa. Pienperheyhdistyksen kehittämässä mieskaveritoiminnassa tehtävään koulutetut aikuiset miehet toimivat kavereina lastaan yksin kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä. (mieskaverit.fi). Myös kuntien tai järjestöjen tarjoamissa palveluissa tuettavan lapsen tai nuoren ja työntekijän välille voi syntyä pitkäkestoinen ja lämmin suhde. Keskeistä on kuitenkin avoimuus tukihenkilön ammattiroolista ja toiminnan rajoista. Parhaimmillaan japanilainen henkilöstövuokraus voi mahdollistaa hyviä kohtaamisia ihmisten välillä. Eettisesti kestämättömäksi sen tekee totuuden salaaminen ja tietoinen valehtelu sijaishenkilöiden todellisesta henkilöllisyydestä ja heidän osallistumisensa todellisten ihmisten elämän vääristämiseen.


Sanna Aavaluoma

              Rooleissa:

  • Mikami, yrittäjä Shun Shioya

  • Tomoko Nanami Kawakami

  • Sakura Koto Marusaki

  • Masami Chiaki Kawamo

  • Nanako nuori Yua Shiraishi

  • Denden Asada Koji


    Lähteet:

  1. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

  2. https://ensijaturvakotienliitto.fi/tampereenensijaturvakoti/palvelut-2/vauva-jalapsiperheet/mieskaveri/