Joulumielellä

23.12.2018

Jouluun latautuu vahvoja tunteita. Se voi olla vuoden odotetuin tai pelätyin aika. Yhdelle se on juhla, toiselle pakko, kolmannelle pyhä. Joidenkin jouluvalmistelut alkavat jo syksyllä, toiset odottavat joulun loppuvan jotta arki voisi palata. Joulua voidaan odottaa ilolla siihen kuuluvien perheen tai suvun yhteisten kokoontumisen vuoksi tai pelolla sen myötä koettavan yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vuoksi. Mikä tekee meille kullekin joulusta joulun? Millä tavalla sinä mahdollistat itsellesi hyvää yksin tai läheistesi kanssa? Joulu on levon, rauhan ja rakkauden aikaa. Missä sinä lepäät? Miten sinä rauhoitat oman joulusi?  Mikä hoitaa sinun sydäntäsi tänä jouluna?

Kuusi tuo kotiin metsän tuoksun. Joulutähti kuusen latvassa, kukkaruukussa tai ikkunassa kertoo toivosta, yön pimeydessäkin tuikkivasta valosta. Koristeet korostavat kuusen yksinkertaisia oksia. Usein niillä jokaisella on oma tarinansa. Oman lapsuuden aikaiset tai omien lasten tekemät, vuosien saatossa lytistyneet paperirinkulaketjut, ulkomaanmatkoilta löydetyt lasipallot tai sydämet palauttavat mieleen muistoja menneiltä vuosilta. Toisille elävät kynttilät ovat ainoa oikea kuusen valo. Joku riemuitsee kirppikseltä löytämistään Airamin sähkökynttilöistä. Kuusenvalot voivat olla myös pieniä pisteitä. Joku rakastaa värillisiä välkkyviä valosarjoja. Jotkut haluavat kuusen paljaana ilman koristeita. Joidenkin kuusi saa kasvaa pihassa tai metsässä ja sitä voi ihailla ikkunasta. Minkälaisia tarinoita sinun kuusesi kantaa? 

Joulun ruokapöytä yhdistää monia herkkuja. Jouluateria voi koostua perinteisistä suomalaisista jouluruuista tai uusiin ruokakulttuureihin tutustumisesta. Useasta joulupöydästä löytyy jokin sellainen herkku, joka ei jonkun muun mielestä sinne kuulu. Hyvästä ruuasta yhdessä kiireettä nauttiminen muistuttaa meitä yhdessä toinen toisistamme ravituiksi tulemisesta, toinen toisiltamme hyvän vastaanottamisesta ja toisilta saamamme sulattamisesta. Mikä on sinun joulusi perinteinen herkku? Aiotko kokeilla tänä vuonna jotakin uutta?

Joulun aika lahjoineen mahdollistaa meille kiitollisuuden kokemisen ja osoittamisen. Hyvä lahja ei edellytä rahaa. Elämämme saa merkityksensä yhteydestä toisiin ihmisiin. Tärkein joululahja toinen toisillemme olemme me itse. Mitä jos antaisimme toisillemme lahjaksi yhteistä aikaa niin joulunpyhinä kuin myös tulevalle vuodelle? Onko parasta yhdessä oloa sinulle keskustelu,  musiikin kuuntelu, elokuvan katselu, ulkoilu vai lautapelin pelaaminen? Kenen tai keiden kanssa haluat mieluisia asioita tehdä? Keitä jo kuolleita rakkaita muistelet lämmöllä? Vietkö heidän haudalleen kynttilän? Tunnetko jonkun yksinäisen tai apua tarvitsevan? Soitatko hänelle tai käytkö hänen luonaan? Jos elät yksin, kenen olemassaolosta tai ystävyydestä sinä olet tänä jouluna erityisen onnellinen? 

Vaikka jouluna koko ympäristömme hiljenee, monet meistä on kuitenkin töissä myös joulun pyhinä. On arvokasta, että kaikki ne, jotka joutuvat joulun ajan viettämään erilaisissa hoidon ja hoivan ympäristöissä, saavat silloinkin hyvää hoitoa ja hyviä kohtaamisia. Mietin usein sitä, mikä merkitys on jouluna työssä olevan joululle antamilla merkityksillä. Jos jouluna työssä ovat vain sellaiset hoitajat, jotka eivät itse pidä joulusta, minkälaisen joulutunnelman he potilailleen luovat? 

Kiireisessä ajassa sanomme usein ajan olevan rahaa. Aikamme on kortilla ja pohdimme mihin ja kenelle arvokasta aikaa annamme tai sijoitamme. Yksi joulun merkittävistä asioista on ajan pysähtyminen. Muutamien päivien ajan elämässä ei ole aikataulua, määräaikoja, kalenterista seuraavien tuntien ohjelman tarkistamista. Aamulla voi herätä luonnollisesti ilman kellon soittoa. Voi valvoa ilman huonoa omaatuntoa, vaikka on myöhä. Uutta kirjaa saa lukea tai kuunnella yön hiljaisuudessa. Elokuvia voi katsoa pikkutunneille. Päiväunet hyvän aterian jälkeen rentouttavat. Minkä tekemistä tai ei-tekemistä sinä odotat eniten joulunpyhiltä? 

Lämpimiä sydämiä ja hyvää tahtoa jokaisen Jouluun!

Sanna Aavaluoma