Teräsleidit

Pamela Tolan vuonna 2020 ohjaama elokuva Teräsleidit on kertomus sisaruudesta ja oman elämän haltuunotosta ikääntymisen kehitystehtävänä. Sisarukset Sylvi, Raili ja Inkeri edustavat ja haastavat yleisiä mielikuvia vanhuudesta ja vanhojen ihmisten seksuaalisuudesta.

Sylvi, Raili ja Inkeri ovat kolme sisarusta, joiden elämäntarinat yhteisen lapsuuden jälkeen ovat keskenään kovin erilaiset. Heistä vanhin, Sylvi kärsi synnytyksessä hapenpuutteesta ja on tullut kiusatuksi erityisesti Railin taholta. Sylvillä on muistisairaus, joka heikentää hänen kognitiivisia kykyjään ja toimintakykyään. Menestyksekkään juristin uran luoneella Raililla on ollut viisi aviomiestä, jotka kaikki ovat kuolleet. Nuorin sisaruksista Inkeri on keskeyttänyt yliopisto-opiskelunsa ja elänyt kotiäitinä. Inkerillä on jonkinasteisesta alkoholiongelmasta kärsivä mies Tapio, tytär Maija ja kaksi lastenlasta. Sisarukset edustavat myös kolmea stereotypiaa vanhuudesta. Sylvi on hauras ja sairautensa vuoksi monin tavoin avun tarpeessa. Raili on vahvasti kiinni elämässä ja yksinäisyydestään huolimatta elää vailla taloudellisia huolia. Inkeri on elänyt perheelleen luopuen omista unelmistaan. Jokaisesta löytyy kuitenkin yllättäviä voimavaroja ja uskallusta.

Inkerin ja Tapion riidat saavat alkunsa pienistä asioista, tällä kertaa vadelmahillosta. Raivon vallassa Inkeri iski miestään paistinpannulla päähän. Tapio makaa verissään lattialla ja – Inkeri säikähtää tappaneensa hänet. Sylvi tulee paikalle ja sisaret lähtevät yhdessä hakemaan apua Raililta ennen antautumista poliisille. Sylvi on tilanteesta hädissään, mutta Raili ihmettelee kylmän rauhallisesti miksi tämä tapahtuu vasta nyt. Raili toteaa Inkerin ja Tapion avioliiton olleen aina haasteellinen ja Tapion aina alistaneen Inkeriä. Sisaret päätyvät väittelyyn siitä, mitkä elämänsä päätöksistä Inkeri on tehnyt itsenäisesti ja mitkä Tapion painostuksesta. Inkeri on vakuuttunut keskeyttäneensä opiskelunsa ennen naimisiin menoaan. Sisaret lähtevät Helsingin yliopistoon selvittämään asiaa ja käy ilmi, että Inkerillä on yhä voimassa oleva opiskeluoikeus. Yliopistolla herää valtava innostus, kun Inkeri paljastuu "Vapaa tyttö" nimimerkillä aikanaan kirjoittaneeksi feministiaktivistiopiskelijaksi. Nuoret opiskelijat osoittavat kunnioitusta Inkeriä kohtaan ja häntä toivotaan takaisin yliopistolle.

Sisaret kehittävät tulevaa oikeudenkäyntiä varten puolustusstrategian, jonka mukaan Inkeri on elänyt miehensä vankina ja joutunut luopumaan omasta elämästään. Lopulta raaka väkivalta oli Inkerin ainoa vaihtoehto vapautua. Sisaret päättävät lähteä ajamaan Kolille hylättyyn lapsuudenkotiinsa etsimään todisteita ja lieventäviä asianhaaroja Inkerin puolustukseksi.

Sigmund Freudin ja Carl Gustav Jungin ajatusten vaikuttamana Erik H Erikson kehitti koko elämänkulun huomioivan ihmisen kehitysteorian. Eriksonin mukaan elämän viimeinen kehitysvaihe on minän integraatio, eheys, vastakohtana epätoivolle. (Ruoppila 2004) Tietoisuus elämän rajallisuudesta saa aikaan ylisukupolvisten tapahtumien, elämänratkaisujen ja tunnetaakkojen aktivoitumisen – vaikka niitä ei olisi aiemmin erityisesti ajatellutkaan. (Aavaluoma 2015) Inkeri toteaa matkallaan sisaruksilleen "Mun täytyy ymmärtää mitä mulle on tapahtunut."

On Inkerin 75-vuotissyntymäpäivä. Inkeri löytää vanhasta huoneestaan nuoruuden päiväkirjansa ja eroottisen kirjansa Nuoruuden uhri käsikirjoituksen. Muistot naapurissa elävästä ensirakkaudesta Einosta heräävät ja Inkeri päättää lähteä katsomaan vieläkö Eino asustaa entisessä kotitalossaan. Einon ja Inkerin kohtaaminen on lämmin ja he päättävät jatkaa siitä, mihin jäivät viisikymmentä vuotta sitten. Kesäisessä aamussa he saunovat, uivat ja rakastelevat. Paikalle ilmestyy Einon kumppani Hannele. Eino ja Hannele elävät avoimessa suhteessa ja toivottavat Inkerin tervetulleeksi asumaan kanssaan. Samaan aikaan Helsingissä Maija perheineen on järjestämässä yllätysjuhlia. Kun Maija saa tietää sisarusten matkasta, alkaa kiireinen juhlien ja juhlavieraiden bussikuljetus Kolille. Tapio, entinen lennonopettaja varastaa lentokerholta pienkoneen ja lähtee lentäen vaimonsa luo. Sylvi saa sairauskohtauksen ja joutuu sairaalaan.

Inkerin yllättäminen onnistuu mutta juhlasta tulee katastrofi. Juhlassa on monenlaista ohjelmaa. Lapsenlapset soittavat vastentahtoisesti pianoa ja viulua. Mieskuoro laulaa nälkämaan marssin ja maakuntalauluja. Maija on suunnitellut "Tuttu juttu"-tyyppisen kisailun ohjelmanumeroksi vanhemmilleen, joiden 50- vuotishääpäiväkin jo häämöttää. Maijan kysyessä mitä äiti antaisi neuvoksi nuorille pareille, Inkerin sisäinen kapinallinen pääsee irti ja hän vastaa "Jos ei toisessa joku miellytä niin kannattaa heti alussa lähteä vittuun." Tapio pyytää julkisesti anteeksi itsekkyyttään, likinäköisyyttään ja irvokkuuttaan ja kosii Inkeriä uudelleen. Inkeri, jälleen "Vapaa tyttö" vastaa. ettei koskaan olisi mitään juhlia halunnutkaan ja kertoo päättäneensä muuttavansa yksiöön ja jatkavansa opiskelua." Maija kokee järkyttyneenä jonkinlaisen romahduksen.

Myytti siitä, ettei ihminen voisi oppia vanhana elää vahvasti, myös elokuvan Tapion ajatuksissa. Kuullessaan Inkerin ajatuksia palata opintoihin hän toteaa vähättelevästi: "Mitä sinä mitään opiskelua suunnittelet, sullahan on näkökin kuin sialla, et erota hirveä porosta". Todellisuudessa Inkerin ikäinen opiskelija ei olisi edes sensaatio. Turun yliopistosta tohtoriksi väitteli vuonna 1963 kirjailija Heikki Impivaara 87-vuotiaana.

Minkälaisesta perheestä nämä sisarukset ovat lähtöisin, ja mikä selittää heidän elämänsä parisuhteita – tai niiden puuttumista? Paluu lapsuuden kotiin ei ollut helppo. Sisaret olivat aikanaan vannoneet, etteivät enää koskaan palaisi. Väkivalta ja mielenterveyden ongelmat olivat perheen todellisuutta. Äidin sisaret määrittelevät hulluksi. Sylvi halusi muistaa isän lähteneen Amerikkaan, Raili oikaisi isän makaavan talon takana kukkapenkissä. Sylvi ahdistui kotitalolle tultaessa. Kotipihaan saavuttaessa Sylvi kieltäytyi ensin tulemasta taloon ja jäi autoon nukkumaan. Hän sanoi Railille hätääntyneenä puhelimeen: "Olen eksynyt tähän metsään, kun isä…" Mitä isän ja Sylvin välillä aikanaan tapahtui? Oliko äiti vastuussa isän kuolemasta ja peitettiinkö tapahtumat kertomuksella isän Amerikkaan lähdöllä? Onko lapsuuden tapahtumat osallisena Sylvin muistisairauteen? Ei ihme, että kuolleet puolisot ja vihan hallinnan haasteet ovat kulkeneet sisarten elämässä. Inkerin parisuhteessa alistamista kuten vanhempiensa välillä oli väkivaltaa. Maija puolestaan on löytänyt kumppanin, joka ei asetu missään häntä vastaan vaan myötäilee Maijaa.

Matka paljastaa sisarusten henkilökohtaista ja heidän välistään dynamiikkaa sekä heidän suhtautumistaan seksuaalisuuteen. Ulkoisesti itsevarmin ja suhdehistoriallaan kokenein Raili flirttailee ja lähentelee miehiä, mutta kohtelee heitä heitä objekteina. Hän sanoo Inkerille: On mulla ollut miehiä, mutta ketään en oo rakastanut. Sä oot sentään yrittänyt." Omasta elämästään sivussa, toisten tahtoon mukautunut Inkeri löytää nuoruudenrakkautensa Einon ja kokee tämän kanssa moniaistillisia seksuaalisia nautintoja. Suurin yllättäjä on kuitenkin Sylvi, joka yöpaikan ravintolassa iskee sisarusten kyytiin liftanneen nuoren miehen ja kokee tämän kanssa intohimoisia hetkiä. Jarkon mieltymys isoäitinsä ikäiseen vahvassa humalassa olevaan Sylviin herättää toki monia kysymyksiä, mutta kaikki heidän välillään tapahtui molempien suostumuksella.

Matka Kolille, Inkerin syntymäpäivät ja Sylvin joutuminen sairaalaan saa sisarukset miettimään elämän rajallisuutta ja omaa elämäänsä. Teräväsanainen Railikin pehmenee. Myötätunto Sylviä kohtaankin lisääntyy. Sairaalassa hänelle kerrottiin juhlien menneen hienosti, niin kuin Sylvi oli toivonut.

Mitä elokuvan otsikko Teräsleidit viestittää? Kun Inkeri toivotettiin yliopistolle senioriopiskelijaksi, hän totesi "Seniori – kauheaa rienaamista!" Miksi vanhuuteen liittyy niin kielteisiä mielikuvia, että niitä voidaan kumota vain jollakin yhtä yliampuvalla? Sylvi, Raili ja Inkeri ovat kyllä joutuneet kovettamaan itsensä selvitäkseen elämän heille tuomilta vaikeuksilta. Kuitenkin heidän todellinen elämänvoimansa piilee teräksen kylmyyden sijaan sydämen lämmössä.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Sylvi – Saara Pakkasvirta

• Raili – Seela Sella

• Inkeri – Leena Uotila

• Tapio – Heikki Nousiainen

• Maija – Pirjo Lonka

• Ville – Jani Volanen

• Jarkko – Samuli Niittymäki

• Eino - Juhani Niemelä

Lähteet

1. Aavaluoma Sanna (2015). Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva. Suomen psykologinen instituutti.

2. Ruoppila Isto (2004). Vanhenemisen psykologisen tutkimuksen historiaa ja haasteita. Teoksessa Raitanen, Hänninen, Pajunen, Suutama: Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia. WSOY.

3. https://www.ku.fi/artikkeli/2698359-86-vuotias-vaittelija-jyvaskylan-yliopistossa